”Mitä enemmän rahasta puhutaan, sitä tavallisempi ja tutumpi asia siitä tulee”

18.07.2019

Talousasioiden harjoittelu pitää aloittaa jo nuorella iällä, ja Suomeen tarvitaan kansallinen talousosaamisstrategia. Näin voi tiivistää päähuomiot Pörssisäätiön, Suomen Pankin ja Finanssialan yhteistyössä järjestämästä SuomiAreena-keskustelusta.

Valitettavasti kaikki eivät saa talouskasvatusta kotonaan. Siksi myös koululla, järjestöillä ja finanssitoimijoilla on rooli talousosaamisen kehittämisessä.

”Omille lapsilleni olen jo hyvin varhain opettanut, että oma potti kasvaa pienistä puroista. Ihan hyvin jonkinlaisen talouskasvatuksen voi aloittaa jo, kun lapsi oppii puhumaan”, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

”Talousasioista puhumisen voisi aloittaa jo neuvolassa”, ehdottaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. ”Kohteena eivät olisi niinkään lapset vaan perheet: miten perheen taloutta hoidetaan.”

”Esikouluikäinen poikani totesi aikanaan, että äiti maksaa kortilla, koska ei halua, että rahaa kuluu. Sinä päivänä meidän perheessämme alkoi talousopetus”, nauraa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Mitä enemmän raha​sta puhutaan, sitä tavallisempi ja tutumpi asia siitä tulee, hän toteaa.

Talousosaaminen on tärkeä osa elämänhallintaa

Panelistit ovat siis yhtä mieltä siitä, että taloustaitojen opettelu on aloitettava varhain. Entä mitä talousasioita jokaisen pitäisi osata? Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri listaa kolme perusasiaa: henkilökohtaisen budjetin tekeminen, asuntolainan kilpailuttaminen ja sijoitussuunnitelman tekeminen.

”Mitä riskiä olen valmis ottamaan? Mitä instrumentteja ja vaihtoehtoja on? Sijoittamisen oppii tekemällä. Kannattaa lähteä liikkeelle pienillä summilla”, Lounasmeri sanoo.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen pitää talousosaamista kansalaistaitona. Se auttaa ymmärtämään koko yhteiskunnan toimintaa. Hänen mukaansa talousosaaminen on kykyä hallita ja tehdä omaa elämää koskevia valintoja. Osaamista pitää myös jatkuvasti päivittää, sillä maailma muuttuu koko ajan, Heinonen huomauttaa.

Kolme miljoonaa suomalaista pelaa rahapelejä. Keskimääräinen peleihin käytettävä summa on 1000 euroa vuodessa. Sen sijaan osakesijoittajia on Suomessa ainoastaan 800 000.

Lounasmeren mukaan syyksi olla sijoittamatta ilmoitetaan yleensä rahan puute ja haluttomuus ottaa riskiä.

”Rahapelaamisen yleisyys kuitenkin todistaa päinvastoin. Jos pelaamiseen jää 1000 euroa vuodessa, niin selkeästi on sekä rahaa että halua riskinottoon”, Lounasmeri sanoo.

Vaatimustaso kasvanut  

Panelistien sekä aiheesta äänestämään päässeen yleisön keskuudessa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että koulussa tulisi opettaa entistä enemmän taloustaitoja. Keskustelua heräsi siitä, pitäisikö talouden olla oma itsenäinen oppiaineensa.

”Talous pitäisi mieltää laajemmaksi ilmiöksi, jota voi käsitellä monessa aineessa: matematiikan tunnilla korkolaskua, äidinkielessä medialukutaitoa ja taloussanastoa…” luettelee keskustelun kommentaattorina toimiva Talousguru-kilpailun voittaja Elias Järventaus, joka ei tekisi taloudesta omaa oppiainettaan.

Opetushallituksen Heinonen muistuttaa, että talousosaamisen oppisisältöjä on lisätty runsaasti opetussuunnitelmauudistuksessa.

”Taloutta käsitellään jo nyt monissa oppiaineissa, kuten äidinkielessä, matematiikassa ja kotitaloudessa. Olen samaa mieltä, että talousasioiden on oltava vahvasti kouluopetuksessa sisällä ja että siitä tulee kaikkia koskeva kansalaistaito”, Heinonen sanoo.

Pörssisäätiön Lounasmeri huomauttaa, että muillakin kokonaisuuksilla on edelleen omat oppiaineensa. Arjen perustaitoja kuten kotitaloutta, terveystietoa ja käsityötä opetetaan niitäkin omina aineinaan. Koulujen oppiaineet ovat poliittinen päätös, ja päätös talouden ottamisesta yhdeksi oppiaineeksi kannattaisi hänen mukaansa tehdä.

”Vaikka talousopetusta on lisätty kouluissa, myös vaatimustaso on kasvanut ihan merkittävällä tavalla taloudessa”, Lounasmeri sanoo. Siksi edelleen tarvitaan lisää opetusta, ja nimenomaan peruskouluun kaikille yhteisiin opintoihin. Juuri ne, jotka tuskin ottaisivat talouskursseja valinnaisiksi aineiksi, kaipaisivat usein kipeimmin lisää talousosaamista.

Sekä Finanssialan Kauppi, Pörssisäätiön Lounasmeri että Suomen Pankin Nykänen peräänkuuluttavat kansallista talousosaamisstrategiaa.

”Oppisisältöjen lisääminen on erinomainen asia. Työn tulisi kuitenkin olla tavoitteellista: pitäisi määrittää, mitä kaikkea kunkin suomalaisen on hallittava missäkin iässä”, Kauppi sanoo.

Omistamalla voi vaikuttaa

”Todella harvalla on varaa olla ymmärtämättä mitään talousasioista”, sanoo Pörssisäätiön Lounasmeri.

Vanhan latteuden mukaan raha on valtaa. Valtaa voi kuitenkin käyttää myös maailman muuttamiseen paremmaksi. Säästämällä ja sijoittamalla voi kanavoida rahavirtoja haluamiinsa kohteisiin. Kuluttaminen ja rahan käyttö ovatkin arvovalintoja, toteaa keskustelun kommentaattori, abiturientti ja Generation €uro -finalisti Kaisa Hämäläinen.

”Jos haluaa että säästöt kohdistuvat ympäristöystävällisiin kohteisiin, voi valita rahaston, joka sijoittaa vastuullisesti. Vaihtoehtoisesti voi rahansa laitta vaikkapa vain naisten hallinnoimiin rahastoihin”, Kauppi vinkkaa.

”Omistamalla voi vaikuttaa”, kiteyttää Lounasmeri. Pienimmälläkin osakkeenomistajalla on oikeuksia, joita hän voi käyttää yhtiökokouksessa.

”Omistajuus ja sen merkitys on asia, josta tulisi puhua yhteiskunnassa enemmän.”

Talousosaaminen kansalaistaidoksi -keskustelu myös videolähetyksenä

Ajankohtaisen keskustelun voi katsoa kokonaisuudessaan myös videolta MTV:n sivuilta. Tilaisuuden juonsi Peter Nyman. Katso keskustelu. 

Teksti: Johannes Palmgren & Kiia Etelävuori
Kuvat: Minna Heusala

Jaa artikkeli

Kommentit