Talousosaaminen uhkaa polarisoitua

20.10.2021

Talousosaaminen uhkaa polarisoitua pahasti Suomessa, totesivat keskustelijat Family Economy Week -talousviikolla. Mikä avuksi?

Kansallisen talousosaamisstrategian tavoite on, että Suomi olisi vuonna 2030 maailman parhaita talousosaajia.

”Talousosaamiseen liittyvät esimerkiksi arjen rahataidot, oman talouden suunnittelu, säästäminen ja sijoittaminen. Meillähän on Suomessa varsinainen sijoitusbuumi menossa”, Taloustaito-lehden päätoimittaja Antti Oksanen sanoi avatessaan Family Economy Week -talousviikon keskustelun talousosaamisesta.

Keskustelussa nousi esiin huoli: vaikka suomalaisten talousosaaminen on kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvää, se jakaantuu epätasaisesti.

”Nuorten talousosaamisessa on selkeää polarisoitumista tapahtumista. Joillakin on kauhean hyvät taidot säästämiseen, sijoittamiseen ja rahan käyttöön”, opiskelija ja pörssilähettiläs Roosa Rantala kertoi havaintojaan.

”Mutta oman perhetaustan rooli on siinä tosi iso. Selkeästi näkyy, että toisissa perheissä raha-asioista ei juurikaan ole niin puhuttu, joten ei ole taitoja säästämiseen ja helposti altistutaan ottamaan vaikka pikavippejä.”

Talousopetusta koulussa lisättävä

Rantala kokee, että talousopetusta on koulussa aika vähän. Hänen mielestään koulu on todella tärkeä tekijä tasa-arvoisen talousosaamisen välittämisessä.

”Olisi tärkeää korostaa peruskoulusta lähtien oman talouden hallintaan liittyviä asioita mutta myös yleistä ymmärrystä kansantaloudesta ja miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.”

Hän kaipaisi talousopetusta lukion lisäksi enemmän jo peruskouluun.

”Koska siinä vaiheessa voidaan vaikuttaa siihen, että nuorilla olisi jo itsenäistymisen vaiheessa tasa-arvoisemmat lähtökohdat.”

Pörssisäätiö on pitkään vaatinut talousopetuksen lisäämistä kouluissa. Jo nyt koulut voivat kutsua Pörssisäätiön kouluttaman pörssilähettilään kertomaan yhdeksäsluokkalaisille säästämisestä ja sijoittamisesta

”Kaikki pitää saada nopeasti”

Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela huomautti, että digitalisaatio on vienyt rahan piiloon. Se saattaa vaikuttaa talouden hahmottamiseen. Kuuselan mukaan rahan seuraaminen on reaaliajassa tänä päivänä paljon helpompaa, mutta se ei riitä.

”Tietoa on, mutta kysymys on siitä, miten me toimitaan.”

4H-järjestön toimitusjohtaja Tomi Alakoski on huolissaan siitä, että säästämistä ei Suomessa arvosteta riittävästi, vaan kaikki pitää saada nopeasti.

Takuusäätiön toimitusjohtajan Juha Pantzarin mielestä talousosaamistakin tärkeämpää on taloustietämys: Käsitys siitä, paljonko kotiin tulee rahaa sisään ja mitä kaikkea sillä pitää hoitaa. Ymmärrystä yllättävistä asioista ja miten niistä suoriutuu.

”Koko problematiikka ei ole niinkään väline- tai osaamiskysymys vaan kyse on siitä, kuinka paljon meillä on mahdollisuuksia käyttää niitä taitoja, joita meillä on.”

Talousviikolla teemoina vielä megatrendit ja sijoittajatarinat

Family Economy Week -talousviikko jatkuu torstaina teemalla megatrendit. Key Note -puheenvuoron pitävät Kristiina Helenius Milttonin USA:n toimistolta, Aleksi Grym Suomen pankista, Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä, Ira van der Pals Kirkon eläkerahastosta ja Jyrki Katainen Sitrasta. Keskustelua megatrendien vaikutuksista säästäjän tulevaisuuteen käyvät Emilia Kullas EVA:sta, Pia Santavirta Pääomasijoittajista, Sari Stenfors Augmented Leadership Institutesta ja Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta.

Talousviikko päättyy perjantaina sijoittajatarinoihin. Key Note -puheenvuoroissa kerrotaan sijoittajista ja annetaan vinkkejä. Puheenvuoroja pitävät Matti Keloharju Aalto-yliopistosta, Kati Malinen Veronmaksajista, sijoittaja ja kirjailija Seppo Saario ja Joonatan Naukkarinen ja nuoret pörssilähettiläät Pörssisäätiöstä.

Omat sijoittajatarinansa kertovat Jasmin Hamid, Mika Heikkilä, Hanna-Maria Heikkinen ja Martin Paasi.

Teksti: Eeva Ketvel

Jaa artikkeli

Kommentit