Yhtiökokoukset omistajan näkökulmasta

Osakkeenomistaja kiittäisi, jos hybridimuotoiset yhtiökokoukset yleistyisivät. Hallitus pitäisi myös valita äänestämällä yksittäisistä jäsenistä eikä hallituksesta kokonaisuutena, kirjoittaa Pörssisäätiön lakijohtaja Jesse Collin.

Blogi
18.8.2023
Lukuaika
4 min

Pörssisäätiön viime viikolla julkistamassa yhtiökokouskatsauksessa kävi ilmi että osakkeenomistajilla on yhä niukasti valinnanvaraa valita itse osallistumistapansa yhtiökokoukseen. Ihanteellisessa tilanteessa osakkeenomistajan päätettävissä on valita itse, että osallistuuko hän kokoukseen etänä vai paikan päällä. Tämän takia olisi suotavaa, että yhtiöt päätyisivät järjestämään yhtiökokouksensa pääasiassa hybridiyhtiökokouksina.

Osakkeenomistajilla on erilaiset preferenssit ja tarpeet yhtiökokousosallistumisen osalta: osa haluaa nimenomaisesti tulla paikanpäälle, kun taas toisilta osallistuminen jää kokonaan välistä etäosallistumismahdollisuuden puuttumisen takia. Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin toimielin ja osakkeenomistajat käyttävät siellä viimesijaista päätösvaltaa yhtiössä.

Digitalisoituminen verkkaista

Kävimme yhtiökokouskatsauksessa läpi viime kevään pörssiyhtiöiden ja First North -yhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset. Yhtiöt ovat digitalisoimassa pienin askelein yhtiökokouksiansa, mutta valtaosa yhtiöistä valitsi kuitenkin melko perinteisen linjan.

Suuret pörssiyhtiöt ovat valinneet konservatiivisen lähestymistavan yhtiökokousten digitalisoimiseen: yhtiökokous järjestetään yhä perinteisenä kokouksena. Suuret yhtiöt kuitenkin tyypillisesti täydentävät yhtiökokousosallistumista videolähetyksellä ja ennakkoäänestämisellä, joista on selvästi tulossa näiden keskuudessa uusi standardi. Yksi suurista pörssiyhtiöistä järjesti etäkokouksen, mutta yhtäkään hybridikokousta ei vielä nähty.

Siinä missä suuret yhtiöt ovat parantaneet yhtiökokousten osalta palvelutasoansa osakkeenomistajille pienin askelein, pienten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden sekä First North -yhtiöiden osalta käytännöt ovat kirjavampia. Näiden yhtiöiden joukossa suhteellisesti eniten yhtiöitä, jotka järjestävät perinteisen yhtiökokouksen ilman ennakkoäänestysmahdollisuutta tai reaaliaikaista videolähetystä. Toisaalta tässä joukossa ovat myös rohkeimmat ja innovatiivisimmat yhtiöt. Näistä yhtiöistä kolmetoista yhtiötä on päätynyt lain tarjoamista vaihtoehdoista osakkeenomistajamyönteisimpään tapaan järjestää yhtiökokous, eli hybridiyhtiökokoukseen. Näistä yhtiöistä neljä järjesti yhtiökokouksensa etäkokouksena.

Kaikista pörssiyhtiöistä ja First North -yhtiöistä hybridiyhtiökokouksen järjesti yhteensä kolmetoista yhtiötä ja etäkokouksen yhteensä viisi yhtiötä.

Positiivista yhtiökokouskaudessa on etenkin se, että ennakkoäänestämisestä on selvästi tulossa uusi markkinakäytäntö. Ennen pandemiaa ennakkoäänestykset olivat suhteellisen harvinaisia, mutta nyt karkeasti puolet yhtiöistä tarjosi ennakkoäänestämistä. Kaikkea osakkeenomistajaoikeuksien käyttöä helpottavaa on pidettävä positiivisena.

Hallituksen valintaan mallia maailmalta

Viime yhtiökokouskaudella oli havaittavissa myös pientä muutosta tavassa valita yhtiön hallitus. Perinteisesti Suomessa yhtiön hallituksen valinta on järjestetty siten, että osakkeenomistajat valitsevat hallituksen kokonaisuutena hallituksen ehdotuksen pohjalta.

Tyypillisesti mahdollisessa äänestystilanteessa ei siis ole äänestetty yksittäisistä hallituksen jäsenistä, vaan kokonaisuudesta. Osakeyhtiölaki ei juuri ota kantaa valintamenettelyyn ja kyse on muutenkin suomalaisesta perinteestä. Etenkin kansainväliset toimijat ovat karsastaneet tätä menettelytapaa, sillä kansainvälinen markkinakäytäntö on se, että kustakin ehdokkaasta hallitukseen äänestetään erikseen.

Nyt ainakin kaksi suurta pörssiyhtiötä on järjestänyt hallituksen valinnan mukaillen kansainvälistä käytäntöä. Tätä on pidettävä tervetulleena, sillä tämä lisää osakkeenomistajien tosiasialista mahdollisuutta osallistua yhtiön johdon valintaan.

Käytäntö myös ehkäisee sitä, etteivät kansainväliset sijoittajat äänestä koko ehdotettua hallitusta vastaan esimerkiksi sen takia, että heidän näkemyksensä mukaan yhdellä hallituksen jäsenellä on liikaa hallituspaikkoja. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kansainväliset sijoittajat monesti noudattavat kaavamaisesti valtakirjaneuvonantajien suosituksia, joten kansainvälisen markkinastandardin noudattaminen myös helpottaa yhtiön hallintoa.

Kirjoittajat

Jesse Collin Lakijohtaja