Kaupankäynti ”osakkeiden määräosilla”: osakkeita vai jotain ihan muuta?
Suomen osakeyhtiölainsäädäntö ei mahdollista osakkeen yhtiöoikeudellista pilkkomista, muistuttaa Pörssisäätiön lakijohtaja Jesse Collin.
Viime aikoina on yleistyneet kaupankäyntialustat, jotka tarjoavat yksityissijoittajille mahdollisuutta käydä kauppaa ”osakkeiden määräosilla”. Tietääkseni yksikään Finanssivalvonnan valvottavana oleva kaupankäyntialusta ei tarjoa mahdollisuutta kaupankäyntiin osakkeiden määräosilla, mutta useampi ulkomainen toimija tarjoaa tätä mahdollisuutta suoraan Suomalaisille. Näillä kaupankäyntialustoilla on suomalaiset internetsivut ja ne tarjoavat myös kaupankäyntiä joillain Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden osakkeiden määräosilla.
Osaketta ei voi pilkkoa määräosiin
Esimerkiksi eräs kauppapaikka markkinoi suomenkielisillä verkkosivuillaan mahdollisuutta ostaa myös suomalaisten osakkeiden määräosia. Internetsivujen mukaan ”Voit sijoittaa myös murto-osaisiin osakkeisiin. Murto-osainen osake on osa osakekannasta, joka on pienempi kuin yksi täysi osake. Murto-osaisten osakkeiden avulla voit ostaa osakkeita sen dollarimäärän perusteella, jonka haluat sijoittaa.” Tämä antaa käsityksen siitä, että sijoittaja pystyisi tosiasiassa ostamaan osakkeiden murto-osia.
Edelleen kyseisen kauppapaikan sivuilla todetaan, että ”eToro pitää hallussaan osakkeita asiakkaan puolesta ja kauppa kirjataan eToron järjestelmään asiakkaan nimissä.” ja ”Asiakas ja eToro omistavat osakkeet ”yhteisvuokralaisina”. Tämä tarkoittaa, että saat ostetun osakkeen murto-osasta samat hyödyt ja taloudelliset edut kuin osakkeen ”yhteisomistaja”.” Tämä antaa sijoittajalle kuva, että sijoittaja tosiasiassa omistaisi osakkeen murto-osan, mutta tässä yhteydessä on tärkeä tietää, ettei Suomen osakeyhtiölainsäädäntö mahdollista osakkeen yhtiöoikeudellista pilkkomista. Osakkeen jakamattomuuden periaatteen mukaan osaketta ei voi jakaa useampaan yksikköön.
Toki osakkeen voi yhteisomistaa, mutta näissä määräosakaupankäyntiä tarjoavissa palveluissa ei ole kyse osakkeiden yhteisomistuksesta. Arvo-osuustileistä annetun lain 8 §:n mukaan arvo-osuudet, jotka kuuluvat yhteisesti kahdelle tai useammalle henkilölle, on kirjattava tilille, jonka tilinhaltijoiksi merkitään kaikki yhteisomistajat, kun taas esimerkissä mainittu kauppapaikka ilmoittaa pitävänsä osakkeita asiakkaan puolesta hallussaan. Tämä voi tarkoittaa joko kahta asiaa. Ensinnäkin kyseeseen voisi tulla osakkeiden säilyttäminen yhteistilillä, mikä tarkoittaisi tosiasiassa osakkeiden hallintarekisteröintiä. Suomen lainsäädännön mukaa on kiellettyä hallintarekisteröidä suomalaisten omistamia suomalaisten yhtiöiden osakkeita.
Toiseksi kyseeseen voi tulla se, ettei määräosaisia osakkeita tarjoavan kauppapaikan kautta ostettuja osakkeita tai niin sanottuja osakkeiden määräosia hallintarekisteröidä, vaan kyse on hinnanerosopimuksista. Kauppapaikka viittaa useissa kohtiin palveluunsa CFD-kaupankäyntinä. CFD, eli ContractForDifference on suomeksi hinnanerosopimuksena tunnettu johdannaissopimus. Hinnanerosopimus tarjoaa kohde-etuutena olevan hyödykkeen tai rahoitusvälineen omistamisen tai lyhyeksi myymisen hyödyt (ja haitat) ilman itse kohde-etuuden omistamista. Hinnanerosopimus on kohde-etuuden sopimuksen solmimishetken ja sulkemishetken hintojen välisen erotuksen tilittämisestä. Hinnanerosopimuksen osapuolien oikeusasema vastaa taloudellisesti kohde-etuuden ostamista (long-leg) ja lyhyeksi myymistä (short-leg). Hinnanerosopimukset ovat synteettisiä viputuotteita, jotka toteutetaan käteistilityksellä, joten itse kohde-etuudella ei käydä missään vaiheessa kauppaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että määräosaiset osakkeet ovat mitä todennäköisemmin hinnanerosopimuksin toteutettuja. Tällöin sijoittaja ei omista yhtään mitään, vaan on hinnanerosopimuksen vastapuolen kanssa sopimussuhteessa siitä, että hänellä on ikään kuin keinotekoinen sijoitus kohde-etuudesta.
Hinnanerosopimukset ovat monimutkaisia rahoitusvälineitä ja niihin liittyy huomattavasti enemmän riskejä kuin yksinkertaisiin instrumentteihin, kuten listattujen yhtiöiden osakkeisiin sijoittamisen. Hinnanerosopimuksen ostaneen sijoittajan asema on myös huomattavan heikko kaupankäyntialustan maksukyvyttömyystilanteessa. Lisäksi on muistettava, ettei määräosaisia osakkeita tarjoavat palvelut ole muutenkaan suomalaisen sijoittajien korvausrahaston suojan piirissä.
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjeistus
Euroopan arvpopaperimarkkinaviranomainen, eli ESMA on antanut näistä niin kutsutuista määräosaisista osakkeista julkisen kannanoton 27.3.2023.[1] Myös ESMA on tulkinnut tämän siten, että määräosaiset osakkeet eivät ole osakkeiden määräosia, vaan hinnanerosopimuksia tai muita johdannaisinstrumentteja.
ESMA on korostanut kannanotossaan sitä, että kaiken asiakkaille annettavan tiedon, mukaan lukien markkinointimateriaalien, tulisi olla oikeasisältöistä ja selkeää, eikä missään nimessä saa olla harhaan johtavaa. ESMA:n mukaan näitä ”määräosaisia osakkeita” ei saa kutsua osakkeiden määräosiksi tai muutoinkaan antaa ymmärtää, että sijoittaja omistaisi osuuden osakkeesta. Näitä on selkeästi kutsuttava hinnanerosopimuksista ja asiakkaalle on annettava riittävät ja selkeät tiedot osakkeiden ja hinnanerosopimuksen välisistä eroista.
Tällöin asiakkaalle tulisi kertoa, ettei hinnanerosopimuksen vastapuolena oikeastaan omista mitään, vaan hänellä on vain kohde-etuutena olevan osakkeen arvoon sidottu saamisoikeus. Hinnanerosopimuksen ostanut sijoittaja ei myöskään voi osallistua yhtiökokoukseen, eikä hänellä ole osakkeen tuottamia oikeuksia, kuten äänioikeutta. Lisäksi sijoittajalle tulisi avata selkeästi hinnanerosopimuksen kulurakenne ja riskit.
Hinnanerosopimukset ovat arvopaperimarkkinasääntelyn näkökulmasta monimutkaisia tuotteita, joten hinnanerosopimuksia tarjoavien palveluntarjoajien tulisi noudattaa MiFID II -sääntelyn tuotehallintaa koskevia vaatimuksia näiltä osin ja selvittää näille tuotteille sopiva kohdemarkkina, joka on ESMA:n mukaan todennäköisesti erittäin suppea. On pidettävä todennäköisenä, ettei sääntelyn näkökulmasta hinnanerosopimuksia olisi saanut tarjota näin laajalti kuin niitä on tähän mennessä markkinoitu.
Hinnanerosopimukset ovat myös PRIIPS-asetuksen mukaisia vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja sijoitustuotteita, joten jokaisen tyyppisestä (eli kustakin tietyn osakkeen arvoon sidotusta hinnanerosopimuksesta) tarjottavasta hinnanerosopimuksesta olisi tullut laatia avaintietoasiakirja.
Hinnanerosopimusten verotuksesta
Suomalaista yksityissijoittajaa todennäköisesti kiinnostaa hinnanerosopimuksen verotus. Verohallinnon ohjeistuksen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perusteella hinnanerosopimusta verotetaan kuin sopimusta.[2] Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksen nojalla syntyvästä tuotosta maksetaan pääomatuloveroa, mutta mahdolliset tappiot eivät ole lainkaan vähennyskelpoisia.
Yhteenveto
”Määräosaiset osakkeet” eivät ole lainkaan osakkeita tai niiden määräosia, vaan johdannaissopimuksia. Näihin hinnanerosopimuksiin sijoittavan henkilön sijoittajansuoja on huomattavasti heikompi kuin osakkeisiin sijoittavan. Hinnanerosopimuksia on tarjottu harhaanjohtavasti ”osakkeiden määräosina”, eikä kaikki kaupankäyntialustat ole noudattaneet arvopaperimarkkinasääntelyn vaatimuksia asianmukaisesti, kun ovat tarjonneet näitä yksityissijoittajille.
Lisäksi hinnanerosopimuksiin sijoittajien verotus muodostuu varsin epäedulliseksi, koska tappiot eivät ole vähennyskelpoisia.
Viitteet:
[1] https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/2023-03/ESMA35-43-547_Public_Statement_on_fractional_shares.pdf
[2] Tuloverolaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä hinnanerosopimuksista, mutta niiden verotuskäytäntö on vakiintunut. Tällaisesta sopimuksesta kertyvä tulo on TVL 32 §:n mukaista pääomatuloa. Sopimuksesta koituva meno ei ole TVL 54 §:ssä tarkoitettu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuva meno eikä myöskään tuloverolain 50 §:ssä tarkoitettuna luovutustappiona tai muuna luovutustappioon rinnastettavana tappiona vähennyskelpoinen (KHO 2010:74).
Kirjoittajat
