Avainsana-arkisto: Pörssisäätiö

SuomiAreenan perinteistä verokeskustelua varjostivat tummaa puhuvat pilvet, mutta panelistit puhalsivat ne pois terävillä ja rakentavilla kommenteillaan. Suora ajatusten vaihto onkin ainoa tie viedä asioita eteenpäin.

Sisäpiirisääntely tiukkenee heinäkuun kolmantena päivänä, kun asetus markkinoiden väärinkäytöstä (MAR) astuu voimaan. ”Asetuksen tarkoituksena on yhtenäistää säännöksiä ja ja menettelyjä EU:n jäsenmaissa sekä parantaa myös markkinoiden kilpailukykyä”, sanoo Sari Helminen Fivasta.

Kesälomalla on tarkoitus heittää vapaalle ja jättää työasiat mielestä, mutta Pörssisäätiön kesävisan verran voi aina verrytellä aivoja. Tämänkertaiset kysymykset on laatinut Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskuntaopin opettaja Ville Kohvakka.

Kotitalouksien varallisuudesta suurin osa, noin 300 miljardia euroa, on kiinnitettynä seiniin. Yksityissijoittajien salkuissa osakkeita on 30 miljardin ja rahastoja 20 miljardin euron verran. Pankkitileillä oleville 80 miljardille olisi muutakin käyttöä, ajattelevat Timo Rothovius, Henna Mikkonen ja Juhana Brotherus.

Kasvun rahoittaminen listautumalla pörssiin on nyt vilkasta. Tätä varten Pörssisäätiö julkaisi oppaan, josta yhtiöt saavat tietoa harkitessaan listautumista.

Ahola Transport siirtyi ruotsalaisesta Aktietorgetista First North –listalle Suomeen. Listatutuminen tuo toimitusjohtaja Hans Aholan mukaan näkyvyyttä ja uskottavuutta markkinoilla.

Pörssilistautujan käsikirjan kirjoittamiseen oli selkeä tilaus: Yritykset hakevat pääomaa kasvun rahoittamiseen vilkkaammin kuin aikoihin. Kirja on hyvä tietolähde moneen askarruttavaan kysymykseen.

Kevät on nuorten valmistuvien juhla-aikaa. Moni miettii, mitä ostaisi lahjaksi. Lue, miten sijoittaja ja Osakesääsäästäjien Keskusliiton hallitukseen kuuluva Tomi Salo neuvoo nuoria säästämisen ja sijoittamisen tielle.

Tieto lisää tuskaa, ei pidä paikkaansa ainakaan oman talouden hallinnassa. Moni parikymppinen säästää ja jopa sijoittaa, mutta liian moni turvautuu pikavippeihin eikä saa velkakierrettä katkaistua.

Suomalaisilla on merkittävä ylipaino kiinteistöissä. Iso asuntolaina otetaan usein jo nuorena ja sitä lyhennetään vähitellen pois. Talletustileillä on 80 miljardia euroa, osakkeissa on 30 miljardia ja rahastoissa 20 miljardia.

Suomen Hoivatilat Oyj:n osakeanti ylimerkittiiin moninkertaisesti. Yhtiö keräsi yhteensä noin 16,8 miljoonaa euroa ja sai noin 1 200 uutta osakkeenomistajaa.

Tekevätkö myös institutionaaliset sijoittajat virheitä? Rahoituksen professori Matti Suominen kertoo aiheesta kiinnostavia esimerkkejä. Vastaus on kyllä.

Yrittäjä Jari Saarhelo on pitkäjänteinen sijoittaja ja pystyy sanomaan kohteelle myös ei. Tutkimistaan yhtiöistä, haarukka-arviolla sadasta yhtiöstä, hän sijoittaa ehkä kahteen.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat ainoat keinot pärjätä markkinoilla. Siitä on tuoreimpana esimerkkinä Nokian Renkaat.

Sijoittajien käytössä on lukuisia tunnuslukuja, mutta yrittäjä Ritva Tiainen ei käytä niistä yhtäkään. Hän seuraa salkunhoitajien liikkeitä.

Pörssisäätiön Sijoituskoulussa aiheena olivat sijoitusvirheet. Niitä tutkimalla voi oppia ymmärtämään omaa sijoituskäyttäytymistä ja markkinoita. Aalto-yliopiston professori Markku Kaustia kertoi, mitä virhesijoitukset maksavat.

Hallituksen esitys tilikauden 2015 osingoksi on 0,39 euroa per osake, eli noin 64 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta.

Yli kolmekymmentä vuotta yhtiökokouksissa käyneellä kamarineuvos Henry Wiklundilla on erinomainen tuntuma siitä, mitä mullistuksia sijoituskulttuuri on käynyt läpi.

Keskustelu osingoista on käynyt alkuvuodesta vilkkaana. Aiheesta puhutaan varmasti myös yhtiökokouksissa. Suomessa on 800 000 yksityissijoittajaa, joista noin puolet saa osinkoja korkeintaan 500 euron verran vuodessa.

Pörssiyhtiöille vuosi 2015 oli kaksijakoinen. Liikevaihdot hiipuivat, mutta tulosta syntyi.

Evli Pankki Oyj pyrkii maksamaan osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden tuloksesta verojen jälkeen. Vakavaraisuus ja maksuvalmiuskyky ovat kuitenkin huomioitava tätä ennen.

Pörssisäätiö pyysi OP-Pohjolan osakestrategi Antti Saarta arvioimaan kevään Pörssi-illoissa esiintyvien yhtiöiden tuloskuntoa ja näkymiä. Yhteistä niille on vaisu kasvu ja hyvä osingonmaksukyky.

Suomen menestystarina sokaisi silmät eikä täällä nähty sitä, että ylivertaisuus oli jo kauan ollut näköharhaa. Kilpailijat kirivät yksi toisensa jälkeen ohi. Halvaantuneella maalla on edessään purkutalkoot.

Pörssin tuore tulokas Elite Varainhoito on vahvalla kasvu-uralla.Yrityskaupat eivät ole jatkossakaan poissuljettuja.

Kotipizza Group Oyj on perustettu vuonna 1987 ja yhtiö listautui pörssiin viime heinäkuussa. Nyt pinnalla on fast casual-ilmiö.

Sekä Hartwall Capital että Oras Invest ovat pitkäaikaisia sijoittajia, joiden omistukset ovat kiinni pääasiassa kotimaisissa pörssiyhtiöissä. Toisella on ikää 179 ja toisella 70 vuotta. Sijoitushorisontti on molemmilla muutamasta vuodesta ikuisuuteen.

Componenta, Etteplan, eQ ja Fortum päivittivät tuoreimmat kuulumisensa Pörssisäätiön järjestämässä Pörssi-illassa Espoossa viime torstaina. Mikä parasta: Paikalla olleet yksityissijoittajat saivat vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin. Tällä kertaa Pörssisäätiö päätti kysyä eQ:n toimitusjohtaja Janne Larmalta, miten työpäivä oli sujunut.

Tätä vaihetta on odotettu pitkään. Nyt listautumista harkitsevia on melkein jonoksi asti. Tästä tykkäävät kaikki, jotka ovat olleet huolissaan Suomen pääomamarkkinoiden tilasta.

Fortumin osakkeenomistajia kohdeltiin Fennovoima-päätöksessä tasavertaisesti, vakuuttaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtaja Eero Heliövaara.

Listat ovat oivallisia sijoittajan apuvälineitä, mutta oma harkinta kannattaa säilyttää.

Sijoittaja Juho Mutkaa kiinnostavat tarinat enemmän kuin tunnusluvut. Salkku koostuu pääasiassa kotimaisten pörssiyhtiöiden osakkeista. Rahastoihin hän ei koske.

Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Kokonaisveroaste ei vaalikaudella nouse, ja työn verotusta kevennetään. Ei ihan helppo tehtävä.