Kuukauden yhtiö: KPY

Pörssisäätiön ja Nasdaq Helsingin lokakuun yhtiö on KPY. Osuuskunta listautui First North -kasvumarkkinalle kesäkuussa.

KPY on osuuskunta ja samalla First Northissa noteerattu sijoitusyhtiö. Mitä tämä yhdistelmä tarkoittaa sijoittajalle? Miten KPY eroaa perinteisestä pörssilistatusta sijoitusyhtiöstä?

KPY on ainutlaatuinen yhdistelmä: vuonna 1883 perustettu arvopohjainen osuuskunta ja samalla First Northissa noteerattu sijoitusyhtiö. Sijoittaja pääsee osaksi hajautettua kokonaisuutta, johon kuuluu infrastruktuuria ja listaamattomia suomalaisia yrityksiä, joihin yksityissijoittajien on usein vaikea sijoittaa suoraan. Tähtäämme rahastopohjaisen liiketoiminnan laajentamiseen. Tässä merkittävä askel oli pääomasijoitusyhtiö Sentican hankinta viime vuonna.

Merkittävin ero pörssilistattuun osakeyhtiöön liittyy hallintoon. KPY:ssä päätösvalta ei määräydy omistettujen osuuksien määrän perusteella, vaan osuuskuntaperiaatteen mukaisesti jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Osakeyhtiöissä päätösvalta sen sijaan määräytyy yleensä omistettujen osakkeiden määrän mukaan. KPY:n jäsenet valitsevat vaaleilla 30-jäsenisen edustajiston. Edustajisto on KPY:n ylin päättävä elin, jonka kautta jäsenet osallistuvat osuuskunnan ohjaukseen ja valvontaan. Äänioikeus edellyttää osuuskunnan jäsenyyttä, jota osuudenomistajan tulee hakea erikseen.

”Tavoitteenamme on kasvattaa omistustemme arvoa aktiivisella omistajuudella.”

Operatiivisen toiminnan näkökulmasta olennaista eroa osakeyhtiöön ei kuitenkaan käytännössä ole. KPY:tä johdetaan ja kehitetään sijoitusyhtiönä, joka toteuttaa strategiaansa kolmen sijoitussalkun kautta: infrastruktuuri, private equity ja tasesijoitukset. Tavoitteenamme on kasvattaa omistustemme arvoa pitkäjänteisesti aktiivisen omistajuuden kautta.

KPY:n sijoitukset jakautuvat infrastruktuuriin, pääomasijoituksiin ja suoriin tasesijoituksiin. Miten nämä kolme salkkua täydentävät toisiaan? Millaista tuottoa niillä tavoitellaan?

Sijoitussalkuissamme yhdistyvät vakaan kassavirran tavoittelu, kasvumahdollisuudet ja pitkän aikavälin arvonluonti. Näin arvoa voi syntyä useista eri lähteistä, ja riippuvuus yksittäisestä omaisuusluokasta tai markkinasta vähenee.

Infrastruktuurisalkun ytimessä on tytäryhtiömme Novapolis, jonka liiketoiminta perustuu toimitilakiinteistöihin, niihin liittyviin palveluihin sekä pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Salkulla tavoittelemme vakaata kassavirtaa, joka puolestaan mahdollistaisi osuuskoron jakamisen. Näemme infrastruktuurisalkun nykyistä yksittäistä sijoituskohdetta laajempana kokonaisuutena. Novapolis on salkun perusta, mutta tavoitteemme on laajentaa infrastruktuurisijoittamista erityisesti rahastopohjaiseen suuntaan.

Private equity -salkun muodostaa tällä hetkellä Sentica, jonka hankimme kokonaan omistukseemme joulukuussa 2025. Sen kautta sijoitamme rahastomuotoisesti kasvuhaluisiin, keskisuuriin yrityksiin, joilla on todennettu liiketoimintamalli. Rahastorakenne tuo sijoituksiimme hajautusta sekä tulovirtaa Sentican saamina hallinnointipalkkioina ja mahdollisina tuottopalkkioina. Private equity -salkun kautta rakennamme kasvua, ja olemme käynnistäneet Sentican uuden, noin 200 miljoonan euron rahaston varojen keruun.

Tasesijoitussalkkuun kuuluvat Voimatel, Epical, Aurilo, Gebwell ja Osuma Henkilöstöpalvelut. Tavoitteenamme on kehittää yhtiöitä, kasvattaa niiden arvoa ja sen jälkeen irtautua niistä hallitusti arviolta seuraavan viiden vuoden kuluessa. Tasesijoituksista haemme aktiivisen omistajuuden avulla tuottoja sekä arvonnousun että kassavirran muodossa.

Sijoitustoimintamme painopiste on siirtynyt rahastojen kautta tehtäviin sijoituksiin. Jatkossa tarkoituksenamme on sijoittaa taseestamme infrastruktuuri- sekä pääomasijoitusrahastoihin, joita hallinnoivat vaihtoehtorahastonhoitajat, joiden pääomistajana KPY toimii.

Tavoittelemme sijoituskohteidemme arvon merkittävää kasvattamista. Tyypillisesti private equity- ja tasesijoituksista tavoitellaan arvonnousua noin 5–7 vuoden kuluessa. Infrasijoituksissa tavoite on arvon pitkäjänteinen kasvattaminen.

Omaisuuden nettovarallisuusarvo on KPY:lle keskeinen tunnusluku. Miten se lasketaan? Mitä sijoittajan pitäisi ymmärtää erityisesti listaamattomien omistusten arvonmäärityksestä?

Käytämme sijoitustemme arvon kehittymisen mittarina vaihtoehtoista tunnuslukua nettovarallisuusarvoa (NAV, net asset value). Se kuvastaa omistusyhtiöiden ja muiden omaisuuserien käypää arvoa. NAV perustuu johdon arvioon, ja sen tarkoituksena on tarjota tietoa omaisuutemme arvon kehityksestä. NAV jakautuu kolmeen sijoitussalkkuun, ja lisäksi se sisältää likvidit varamme.

Infrastruktuurisalkun NAV koostuu Novapoliksen kiinteistöjen ja palveluliiketoiminnan käyvästä arvosta. NAV perustuu valmiiden kiinteistöjen ja palveluliiketoiminnan osalta riippumattoman ulkopuolisen arvioitsijan DCF-menetelmin tekemään kiinteistöarvioon, josta on vähennetty korolliset nettovelat. Novapolis rakennuttaa parhaillaan uutta kohdetta Kuopion keskustaan. Kiinteistön ollessa keskeneräinen, se on huomioitu hankintamenolla.

Private equity -salkun NAV koostuu Senticasta, ja NAV on määritelty tilikaudella 2025 toteutetun järjestelyn yhteydessä.

Tasesijoitusten NAV perustuu yhtiöiden viimeisen 12 kuukauden toteutuneeseen käyttökatteeseen tai liikevaihtoon, joka kerrotaan yhtiökohtaisesti määritellyillä, ulkopuolisen tarjoamilla markkinakertoimilla. Arvosta vähennetään yhtiöiden toteutuneet korolliset nettovelat raportointikauden päättyessä, ja NAV:ina ilmoitetaan KPY:n omistusosuuden mukainen osuus.

Likvidit varat koostuvat talletusvaroista ja sijoituksista lyhyen koron rahastoihin, ja ne huomioidaan markkina-arvolla.

KPY tavoittelee osuuskorkona jaettavan osuuden kasvattamista noin 60 prosenttiin omistusten KPY:lle tuottamasta nettotuotosta vuoteen 2030 mennessä. Mitkä tekijät ratkaisevat tämän tavoitteen saavuttamisen?

Tavoitteenamme on jakaa osuuskorkona vuosittain vähintään 20 prosenttia omistusten KPY:lle tuottamasta nettotuotosta ja kasvattaa osuuskorkona jaettavaa osuutta noin 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Infrastruktuurisijoituksilla haemme vakaata kassavirtaa, joka puolestaan mahdollistaisi vakaan osuuskoron jakamisen omistajillemme. Tässä Novapoliksen kehityksellä on keskeinen merkitys. 

”Meille on tärkeää onnistua Sentican uuden rahaston varainhankinnassa.”

Meille on tärkeää myös onnistua Sentican uuden rahaston varainhankinnassa, tasesijoitussalkun omistusyhtiöiden arvon kasvattamisessa sekä ylipäänsä rahastopohjaisen liiketoiminnan laajentamisessa.

On hyvä huomioida, että lisäksi voimme jakaa varoja sijoitustoiminnasta kertyneistä tuotoista menestyksekkäiden irtautumisten yhteydessä. Päätöksissä huomioimme tuleviin sijoituksiin kohdistuvat ennakoidut pääoman tarpeet sekä konsernin strategisen ja taloudellisen aseman.

Osuuskorkotavoitteen ohella tavoitteenamme on hallinnoitavien varojen moninkertaistaminen vuoden 2030 loppuun mennessä ja osuuskohtaisen NAV:n kasvattaminen vuosittain. Tällä yhdistelmällä pyrimme tarjoamaan sijoittajille omistaja-arvon kasvua, vakaata vuosittaista tuottoa sekä mahdollisuuden lisätuottoihin pitkällä aikavälillä.

Tasesijoituksiin kuuluvat Voimatel, Epical, Aurilo, Gebwell ja Osuma. Millaisia arvonluontitoimia näissä yhtiöissä tehdään? Millä perusteilla mahdollisesta irtautumisesta päätetään?

Tasesijoitussalkkumme koostuu pitkäaikaisista omistuksistamme. Tavoitteenamme on kehittää niitä, kasvattaa niiden arvoa ja sen jälkeen irtautua niistä hallitusti arviolta seuraavan viiden vuoden kuluessa. Tulevaisuudessa tarkoituksenamme on sijoittaa taseestamme rahastoihin, joita hallinnoi KPY:n pääomistama vaihtoehtorahaston hoitaja.

Arvonluonti perustuu aktiiviseen omistajuuteen. Teemme tiivistä yhteistyötä yhtiöiden johdon ja muiden omistajien kanssa ja tuemme yhtiöitä niiden kasvussa sekä kannattavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kasvun vauhdittamista, liiketoiminnan ja sen tehokkuuden kehittämistä, uusien markkinoiden avaamista, yritysjärjestelyiden tukemista tai pääomarakenteen vahvistamista.

Toteutamme irtautumiset suunnitelmallisesti. Niiden tavoitteena on realisoida luotu arvo, maksimoida sijoitusten tuotto ja varmistaa, että yhtiöillä on vahva perusta jatkaa kehitystään myös seuraavassa omistusvaiheessa.

Arvioimme myös mahdollisuuksia järjestelyyn, jossa kaikki tai osa tasesijoitussalkun yhtiöistä siirtyisi osaksi yhtä tai useampaa uutta erillistä Sentican hallinnoimaa rahastoa, joka koostuisi ainoastaan kyseisistä yhtiöistä. Tällainen rahastorakenne vahvistaisi edellytyksiä muiden sijoittajien mukaantulolle ja laajentaisi yhtiöiden kasvun rahoituspohjaa, mikä tukisi kasvun vauhdittumista, pitkäjänteistä arvonluontia ja aikanaan irtautumisia. Samalla se laajentaisi Sentican rahastotarjoamaa ja vahvistaisi sen kykyä tarjota sijoittajille rahastorakenteita paitsi uusiin sijoituksiin myös olemassa oleviin kohteisiin.

Mitä tunnuslukuja sijoittajan kannattaa seurata arvioidessaan KPY:n strategian etenemistä ja arvonluontia seuraavien vuosien aikana?

KPY:llä on kolme keskeistä taloudellista tavoitetta: hallinnoitavien varojen määrän (AUM), osuuskohtaisen nettovarallisuusarvon (NAV/osuus) ja omistajille maksettavan osuuskoron kasvattaminen. Nämä kuvaavat hieman eri näkökulmista siitä, miten omistaja-arvo kehittyy.

”olennainen osa kokonaiskuvaa on sijoitustoimintamme kehitys.”

AUM kertoo hallinnoitavien varojen kehityksestä. Sen moninkertaistaminen vuoden 2030 loppuun mennessä on yksi KPY:n keskeisistä taloudellisista tavoitteista.

NAV ja erityisesti NAV per osuus kuvaavat omistustemme arvon kehitystä pitkällä aikavälillä.

Tunnuslukujen lisäksi olennainen osa kokonaiskuvaa on sijoitustoimintamme kehitys. Painopiste on siirtymässä asteittain suorista tasesijoituksista rahastojen kautta tehtäviin sijoituksiin, minkä myötä rahastopohjaisen sijoitustoiminnan osuuden odotetaan kasvavan. Samalla tasesijoituksista vapautuva pääoma luo mahdollisuuksia uusille sijoituksille.

Pörssisäätiö ja Nasdaq Helsinki esittelevät säännöllisesti Kuukauden pörssiyhtiön. Tavoitteena on tehdä erilaisia pörssiyhtiöitä tutuksi. Valinta ei ole sijoitussuositus.