Näin vältät konkurssisijoituksen

Suomen pörssihistoriassa on koettu parikymmentä konkurssia. Mitä niistä voidaan oppia? Miten sijoittaja voi välttää konkurssitilanteet? Pörssisäätiön tietopaketti kokoaa olennaiset asiat konkurssisijoitusten välttämiseksi.

Artikkeli
29.9.2026
Lukuaika
8 min

Miten yleisiä pörssiyhtiöiden konkurssit ovat?

Pörssiyhtiöiden konkurssit ovat harvinaisia, ja yleisellä tasolla huomattavasti harvinaisempia kuin muilla yrityksillä. Tyypillisenä vuotena yksikään pörssiyhtiö ei mene konkurssiin. Suomen 114-vuotisessa pörssihistoriassa on koettu parinkymmenen listoilla olleen yhtiön konkurssit (katso erillinen lista).

Pörssiyhtiöillä on yleensä hyvä mahdollisuus kerätä rahoitusta sijoittajilta osakeanneilla tai joukkolainoilla. Tämän takia yksittäinen pieni kriisi ei kaada pörssiyhtiötä. Lisäksi pörssiyhtiöiden valvonta on lähtökohtaisesti tarkempaa kuin pörssin ulkopuolella toimivien yritysten, ja pörssiyhtiöiden taloutta myös seurataan jatkuvasti.

Mistä pörssiyhtiön konkurssi yleensä johtuu?

Pörssiyhtiöiden konkurssit johtuvat usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Konkurssiin menneillä yhtiöillä on usein taustalla yhdistelmä strategisia epäonnistumisia, heikkoa taloudenhallintaa ja ulkoisia iskuja. Yhtiö on tehnyt pidempään tappiota, eikä saa enää rahoitusta.

Sanotaan, että pörssiyhtiön konkurssi tulee harvoin yllätyksenä. Mitä tämä tarkoittaa?

Pörssiyhtiöt toimivat julkisesti, ja niiden on raportoitava yhtiön ja osakkeen arvoon vaikuttavista asioista. Yleensä konkurssin varoitusmerkit ovat näkyvissä sijoittajalle kuukausia tai jopa vuosia ennen varsinaista konkurssia.

Ennen konkurssia yhtiö antaa yleensä useita negatiivisia tulosvaroituksia. Yhtiön osakekurssi laskee. Selkeä merkki kassakriisistä on osingonjaon peruminen ja hätärahoituksen hakeminen esimerkiksi alihintaisilla osakeanneilla.

Jos tilintarkastaja huomauttaa toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä ongelmista, tilanne on jo vakava.

Pörssiyhtiötä seuraavat analyytikot voivat kiinnittää raporteissaan huomiota yhtiön velkaantuneisuuteen, maksuvaikeuksiin ja muihin ongelmiin. Jos tilintarkastaja huomauttaa tilintarkastuskertomuksessa yhtiön maksuvalmiuteen tai toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä ongelmista, tilanne on jo vakava.

Miten ajautuminen konkurssiin yleensä etenee? 

Vaikka syyt konkurssiin voivat olla yhtiökohtaiset, askelmerkit ovat usein samanlaiset. Lopulta konkurssi on juridisesti määrämuotoinen prosessi.

  1. Maksuvalmiusongelmat, tulosvaroitukset ja kurssilasku
  2. Yhtiön velat ylittävät pankkien asettamat riskirajat, jonka seurauksena pankit vaativat lisävakuuksia, korkeampaa korkoa tai lainojen välitöntä takaisinmaksua.
  3. Pelastusyritykset: Yhtiö yrittää myydä liiketoimintojaan, järjestää hätärahoitusta kuten suunnattuja osakeanteja tai vaihtaa toimitusjohtajaa.
  4. Yrityssaneeraus: Jos hätärahoitusta ei saada, yhtiö hakeutuu saneeraukseen suojautuakseen velkojien vaateilta ja järjestelläkseen velkoja uudelleen.
  5. Konkurssi: Jos saneeraus ei onnistu, käräjäoikeus julistaa yhtiön konkurssiin ja kaupankäynti osakkeilla loppuu, osakkeet muuttuvat arvottomiksi.

Kiinnostaako sijoittaminen ja vaurastuminen? Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje.

Miten itse konkurssiprosessi pörssissä yleensä etenee?

Kaupankäynnin keskeytys: Kun yhtiö tai sen velkoja jättää konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle, Nasdaq Helsinki keskeyttää kaupankäynnin yhtiön osakkeella välittömästi suojellakseen sijoittajia. Paraikaa Helsingin pörssissä kaupankäynti on keskeytetty Lehto Groupin osakkeella. Sen operatiiviset rakennustoimintaa tehneet tytäryhtiöt on asetettu konkurssiin, mutta emoyhtiö on saneerauksessa ja pyrkii kehittämään uutta energia-alan liiketoimintaa.

Pörssilistalta poistaminen (delistaus): Kun tuomioistuin on asettanut yhtiön konkurssiin, pörssi poistaa osakkeen listaltaan virallisesti. Viimeisin puhtaasti konkurssin takia markkinalta poistunut yhtiö on First North -listattu kalankasvattamo Fifax. Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen toukokuussa 2025, mutta ei löytänyt rahoitusratkaisua. Yhtiön pörssitaival päättyi heinäkuussa, kun Ahvenanmaan käräjäoikeus asetti yhtiön virallisesti konkurssiin heinäkuussa.

Konkurssipesän selvitys: Pesänhoitaja ottaa yhtiön haltuunsa, realisoi sen omaisuuden ja alkaa selvitellä velkoja. Pörssiyhtiön pesänselvitys kestää tyypillisesti useita vuosia.

Mikä on sijoittajan pahin virhe, kun yhtiö alkaa osoittaa merkkejä konkurssiuhasta?

Sijoittajat tekevät valitettavasti usein virheen ostamalla konkurssiuhan alla olevan yhtiön osakkeita. Kun osakekurssi laskee, osake näyttäytyy historiaan verrattuna edulliselta ja osa sijoittajista tekee lisäsijoituksia alentaakseen omien sijoitustensa keskihintaa.

Hyvää rahaa ei kannata heittää huonon perään.

Toisinaan sijoittajien on vaikea myöntää tappioita, mikä johtaa liialliseen optimismiin. Hyvää rahaa ei kannata heittää huonon perään. Sijoittajan on tärkeää tarkastella yhtiön sen hetkistä tilannetta ja arvioida tulevaisuutta sen sijaan että tarttuu menneeseen.

Missä vaiheessa sijoittajan hälytyskellojen tulisi siis soida?

Negatiivinen tulosvaroitus on sijoittajalle merkki siitä, että yhtiön taloustilanteeseen kannattaa perehtyä uudelleen. Negatiivinen tulosvaroitus kertoo siitä, että yhtiön tuloksentekokyky heikkenee tavalla, jota yhtiön johto ei ole ennalta pystynyt hahmottamaan. Usein yhtiöllä on riittävästi taloudellista puskuria selvitä hetkellisistä ongelmista.

Viimeistään sijoittajan kannattaa reagoida, kun yhtiön rahavirta muuttuu negatiiviseksi ja kassa alkaa huveta. Silloin yhtiö yleensä ilmoittaa hätärahoituksen hakemisesta tai siitä, että se rikkoo lainaehtojaan ja kovenanttejaan.

Sijoittajan peli ja pääomat on usein jo menetetty siinä vaiheessa, kun yhtiö ilmoittaa hakeutuvansa yrityssaneeraukseen tai jättää konkurssihakemuksen.

Menettääkö sijoittaja konkurssissa automaattisesti koko pääomansa?

Yleensä osakesijoittaja menettää pörssiyhtiön konkurssissa kaikki tekemänsä sijoitukset. Konkurssipesästä jaetaan varoja osakkeenomistajille viimesijaisesti, jos pesässä on jotain jaettavaa.

Konkurssipesän varat jaetaan laissa määrätyssä järjestyksessä. Ensisijaisesti suorituksia maksetaan vakuudellisille velkojille eli käytännössä pankeille ja muille vierasta pääomaa sijoittaneille. Lisäksi pesänselvittäjälle maksetaan palkkio konkurssihallinnosta. Osakkeenomistaja ei siis saa konkurssissa suorituksia ennen kuin kaikki yhtiön velkojat ovat saaneet saatavalleen suorituksen.

Joskus konkurssin partaalla oleva pörssiyritys kuitenkin ostetaan. Mitä se tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Sijoittajalle mahdollisuus jatkaa uuden yhtiön osakkeenomistajana voi olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin konkurssi, jossa menettää koko pääoman. Usein yrityskauppa tai sulautuminen toteutetaan osakevaihtona, mikä tarkoittaa, että sijoittajan omistusosuus laimenee.

Järjestelyä kutsutaan myös käänteiseksi listautumiseksi. Esimerkiksi keväällä 2025 vaikeuksiin ajautunut tapahtumajärjestäjä Rush Factory yhdistyi osakevaihdolla jahtihotelliyhtiö Sunborn Internationaliin. Sunborn listautui pörssiin Rush Factoryn paikalle.

Missä vaiheessa sijoittaja voi vähentää verotuksessa tappiot konkurssiyhtiöstä?

Sijoittaja voi vähentää tappiot verotuksessa heti, kun yhtiö on asetettu konkurssiin. Konkurssiin menneen pörssiyhtiön osakkeiden hankintahinta vähennetään luovutustappiona ensisijaisesti myyntivoitoista ja jos niitä ei ole riittävästi, muista pääomatuloista. Tappio vahvistetaan sille vuodelle, jolloin konkurssimenettely alkoi.

Löytyykö nyrkkisääntöjä siihen, millaiset yhtiöt ovat konkurssiherkimpiä?

Historian perusteella tietyt pörssiyhtiöiden ominaisuudet ja toimialat lisäävät todennäköisyyttä ajautua konkurssiin.

  1. Syklisillä aloilla toimivat yhtiöt: Rakennusala, kaivosala ja matkailuala ovat esimerkkejä syklisistä toimialoista, jotka reagoivat vahvasti talouden suhdanteisiin. Siksi ei ole yllätys, että näiltä aloilta löytyy konkurssiin ajautuneita yhtiöitä.
  2. Toiminnaltaan keskittyneet yhtiöt: Keskittyminen yhteen asiakkaaseen tai yhteen tuotekehityshankkeeseen on riski, joka voi epäonnistuessaan ajaa yhtiön konkurssiin.
  3. Suurta velkavipua käyttävät yhtiöt: Jos yhtiö tekee paljon investointeja tai yritysostoja velkarahoituksella, se ei välttämättä kestä korkotason nousua tai investoinnin epäonnistumista.

Mihin sijoittajan kannattaa kiinnittää huomioita, jos haluaa välttää mahdolliset konkurssitilanteet?

Yhtiön tuloslaskelmassa sijoittajan kannattaa tarkastella pelkän liikevaihdon kasvun sijaan toiminnan tuloksellisuutta: Riittääkö yhtiön operatiivinen tulos kattamaan sen korkokulut? Jos tulos ei pitkällä aikavälillä riitä velkojen hoitoon, yhtiön kassavarat hupenevat, mikä voi lopulta johtaa maksuvalmiuskriisiin ja konkurssiin.

kannattaa suosia yhtiöitä, joilla on vahva tase.

Konkurssiriskiä pelkäävän sijoittajan kannattaa suosia yhtiöitä, joilla on vahva tase – eli paljon kassavaroja ja vähän velkaa. On myös hyvä merkki, jos yhtiön operatiivinen kassavirta on vuodesta toiseen positiivinen.

Kirjoittajat

Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja, Pörssisäätiö ja Pörssitalo