Osa 11

Salkun päivittäminen, sijoituksista irtautuminen ja sijoittajan verotus

Omaa sijoitussalkkua kannattaa aika ajoin tarkastella ja peilata sijoitussuunnitelmaansa. Yhtä oikeaa tapaa salkun päivittämiseen ei ole. Tärkeintä on oma suunnitelma. Sijoitussuunnitelman tekemistä käsitellään Sijoituskoulun 3. osassa.

Yleisimmin yksityissijoittajat tarkastelevat salkkuaan kuukausittain (41 %) tai kerran pari vuodessa (33 %), selviää kevään 2019 Sijoittajabarometrista. Antti Lehtisen ja Matti Keloharjun selvityksen ja Euroclearin tilastojen mukaan yksityishenkilöt pitävät yhtä pörssiosaketta itsellään keskimäärin 8 vuotta. Ei siis tarvitse pelätä, että salkkua olisi välttämätöntä jatkuvasti päivittää.

Kannattaa varmistaa tasaisin väliajoin, että valitut sijoituskohteet vastaavat edelleen sijoitussuunnitelman alkuperäisiä kriteerejä. Jos sinun kriteerisi on esimerkiksi korkea osinkotuotto ja omistamasi yhtiö muuttaakin osinkopolitiikkaansa, voi olla uudelleentarkastelun aika.

Nousu- ja laskukaudet ovat osakemarkkinoiden ominaisuus ja kuuluvat asiaan. Lisäksi mahdollista osinkotuottoa ei kannata unohtaa. Jos osakkeesi arvo on laskenut, mutta uskot silti yhtiön tulevaisuuteen eikä sinulla ole välitöntä rahantarvetta, voit odottaa rauhassa kurssinousua.

Jos taas uskot kurssin edelleen laskevan etkä usko yhtiön tulevaisuuteen, on syytä harkita myyntiä. Tappiollisista osakkeista ei kannata pitää väkisin kiinni, jos yhtiö on sijoituskohteena huono.

Itseltään kannattaa lisäksi aika ajoin kysyä, tuleeko sijoitetuille rahoille tarvetta lähitulevaisuudessa. Laskukausi on tavallisesti kestänyt pari vuotta. Voitko tarvittaessa pitää omistuksia vielä laskukauden yli, jos kurssit kääntyvät? Ole suunnitelmallinen, jotta sinun ei tarvitse myydä hintojen ollessa aivan pohjalla.

Osta ja pidä -strategia on yksi suosittu tapa sijoittaa. Silloin osakkeita tai muita arvopapereita ostetaan salkkuun pitkäksi aikaa, eikä tarkoituksena ole seurata kovin aktiivisesti omistusten arvon kehitystä lyhyellä aikavälillä.

Osta ja pidä -strategia on toiminut historiallisesti hyvin. Kun sijoituksia myy harvoin ja hallitusti, kulut pysyvät alhaisina eivätkä syö tuottoja. Pienet voitot saattavat huveta lähes kokonaan kaupankäyntikuluihin ja veroihin.

Muista varautua verojen maksuun, kun myyt sijoituksia ja saat voittoja. Yksityissijoittajan verotus vaihtelee hieman kohteen mukaan. Perusperiaate on, että sijoittaja maksaa sijoitusten tuotoista pääomatuloveroa. Sijoittaja maksaa siis veroa ainoastaan voitoista. Jos sijoituksistaan ei ole saanut voittoa, ei verojakaan tarvitse maksaa. 

Verotettavista pääomatuloista maksetaan 30 prosentin suuruinen vero, kun pääomatulon määrä on enintään 30 000 euroa vuodessa. 30 000 euroa ylittävästä osuudesta maksetaan 34 prosentin suuruinen vero. Pääomatuloista myönnetään verovähennyksiä esimerkiksi sijoitustoiminnan kuluista. 

  • Rahastojen ja osakesäästötilin verotus 
    • Rahastojen ja osakesäästötilin kohdalla sijoittaja maksaa sijoitusten tuotoista pääomatuloveroa (30 % tai 34 %) siinä vaiheessa, kun hän nostaa rahaa rahastosta tai osakesäästötililtä. Niin kauan kuin varoja ei nosta käyttöön, veroa ei tule maksuun. 
  • Suora osakesäästäminen arvo-osuustilille
    • Osakkeenomistaja maksaa myyntivoitoista ja saamistaan osingoista veroa välittömästi. Myyntivoitoista maksetaan pääomatuloveroa.
    • Osingot ovat arvo-osuustilillä 85-prosenttisesti pääomatuloveron alaisia (tieto hallituskaudella 2019–2023). Tämä tarkoittaa, että sijoittaja maksaa saamistaan osinkotuloista veroa 25,5 prosenttia, jos verotettavat pääomatulot verovuonna ovat yhteensä enintään 30 000 euroa.
    • Jos verotettavien pääomatulojen määrä ylittää 30 000 euroa, ylittävältä osalta maksetaan osingoista 28,9 prosenttia veroa. 
  • Korkotuloista peritään lähdevero
    • Korkotulon lähdevero on 30 prosenttia koron määrästä. Koron maksaja eli yleensä pankki perii lähdeveron samalla, kun korko maksetaan saajalle. 

Sijoittajan vero-oppaasta voit lukea tarkemmin ja esimerkkien kanssa sijoittajan verotuksesta.