Ville Voipio luottaa numeropohjaiseen päätöksentekoon myös kestävyysasioissa

Kestävän kasvun tekijä -palkinnon saanut Vaisalan hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio innostui kestävyysajattelusta jo koululaisena. Hän kertoo, että Vaisalan koko strategia on rakennettu kestävyyden edistämisen ympärille.

Artikkeli
29.1.2025
Lukuaika
7 min

Miten kestävä liiketoiminta näkyy Vaisalan toiminnassa ja strategiassa?
Vaisalan koko strategia on rakennettu kestävyyden edistämisen ympärille. Vaisalan olemassaolon tarkoitus on edistää nimenomaan ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Osallistumme ilmastonmuutoksen torjumiseen tuottamalla tuotteita ja palveluita, joiden avulla voidaan vähentää resurssien kulutusta, tai jotka mahdollistavat kestävyysmurroksen vaatimia teknologioita.

Esimerkkejä näistä voisivat olla vaikkapa akkujen valmistuksessa tarvittavat mittaukset, tuulivoiman optimointi tai biokaasumittaukset. Olemme myös vahvasti mukana mittaamassa ilmastonmuutosta ilmakehämittauksissa sekä auttamassa yhteiskuntia sopeutumaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin äärisääilmiöihin.

”vain kannattava ja kasvava liiketoiminta voi tehdä paljon hyvää.”

Strategian tekeminen on kuitenkin paljon sitä, mihin sanotaan ”ei”. Kun kehitämme uusia tuotteita tai teemme yrityskauppoja, kysymme aina itseltämme sen kysymyksen, miten tämä kehitys vastaa meidän tarkoitukseemme. Yrityksen tarkoitus on ”Taking every measure for the planet”, pyrimme siis meillä käytettävissä olevin keinoin planetaariseen hyvään. Tämä on selkiyttänyt strategista päätöksentekoa.
Olennainen osa kestävyyttä on taloudellinen kestävyys. Vaikka liiketoiminta tekisi hyvää ympäristölle ja yhteiskunnille, vain kannattava ja kasvava liiketoiminta voi tehdä paljon hyvää.


Miten pohditte tai käsittelette kestävyysnäkökulmaa Vaisalan hallituksessa?

Olemme tuoneet kestävyysnäkökulmaa hallitustyöhön monelta suunnalta. Aiheista keskustellaan jokaisessa hallituksen kokouksessa, mutta sen lisäksi meillä on hallituksen henkilöstö- ja kestävyysvaliokunta (People and Sustainability Committee), jonka tehtävänä on tarkastella kokonaisuutta.

Kestävyys ei kuitenkaan ole yhden elimen vastuulla oleva asia, vaan nimenomaan näkökulma. Tässä suhteessa se on samanlainen asia kuin talous, se pitää ottaa huomioon kaikissa päätöksentekotilanteissa. Hallituksen pitää tietenkin itse ymmärtää tämä, mutta hallituksella on myös roolinsa asian esillä pitämiseen ja kannustamiseen.

Jos kestävyysnäkökulmalla on aidosti merkitystä päätöksenteossa, sen pitää myös näkyä. Pitää olla päätöksiä, joissa kestävyysnäkökulma on selvästi vaikuttanut lopputulokseen.

”sukuomistajien ylisukupolvinen ajattelu johtaa väistämättä kestävyysajatteluun.”

Entä suvun piirissä? Voiko sukuomistajia yhdistäviä kestävyysnäkemyksiä tai arvoja valottaa jollain tavalla?

Kestävyys sinänsä on yksinkertainen asia. Se tarkoittaa sitä, että liiketoiminta on yhteensopivaa tulevaisuuden luonnonympäristön ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Tätä taustaa vasten sukuomistajien ylisukupolvinen ajattelu johtaa väistämättä kestävyysajatteluun. Jos haluan jättää seuraaville sukupolville hyvää liiketoimintaa, sen on oltava kestävää.

Toinen puoli asiasta on hiukan synkempi. Ihmiskunta on tähän asti rakentanut hyvinvointiaan luonnon kustannuksella. Jätämme seuraaville sukupolville huonossa kunnossa olevan planeetan. Tässä tilanteessa en itse ainakaan haluaisi jättää perinnökseni ajatusta siitä, että me teimme rahaa, siivotkaa te. Muiden sukuomistajien kanssa keskusteltuani olen kuullut hyvin samanlaista ajattelua.

Miten arvioit yleisellä tasolla, onko siirtymä kestävään liiketoimintaan mahdollista tehdä kannattavasti? Ja jos, niin mitä silloin pitää ymmärtää?

Asiaa voi tarkastella toisin päin. Jos liiketoiminta ei ole kestävää, se ei voi olla tulevaisuudessa kannattavaa. Ei siis ole varaa olla tekemättä siirtymää.

Eri toimialoilla ja liiketoiminnassa tavat ovat erilaisia ja vaikeusaste vaihtelee. Ensimmäisenä pitää ymmärtää perusasiat niin planeetan ongelmista kuin mitä tiede ja teknologia asiasta sanovat. Myös laajempi ajattelu yhteiskuntien kehitykseen liittyen on suotavaa. Sen jälkeen voi rakentaa tulevaisuudenkuvan ja rakentaa polkua kohti tulevaisuutta.

Vaihtoehdoista kannattaa tietenkin valita mieluummin helppoja ja tehokkaita kuin vaikeita ja tehottomia. Tämä kuulostaa triviaalilta, mutta emme ole intuitiivisesti kovin hyviä ymmärtämään tekojemme todellista vaikutusta.

Sekin on hyvä ymmärtää, että itse asiassa saastuttavimmilla toimialoilla tehdyt muutokset voivat olla niitä kaikkein tärkeimpiä. Vaikka siis tämän hetken liiketoiminta olisi luonnolle paljon vahinkoa aiheuttavaa, se ei välttämättä tarkoita sitä, ettei tulevaisuuteen olisi polkuja.

Mitä pitäisi tehdä, jotta Suomesta tulisi kestävän siirtymän huippumaa? Entä mitä pitäisi tehdä Suomen kasvun edistämiseksi – toisin sanoen miten nämä tavoitteet yhdistetään?

Suomella on valtavasti kilpailuetua kestävässä siirtymässä. Meillä on vakaa yhteiskunta ja hyvä yhteinen ymmärrys siirtymän tarpeellisuudesta. Sen lisäksi Suomessa on paljon potentiaalia uusiutuvalle energialle, biomassoja ja erinomaista osaamista prosessiteollisuudesta ja energiatekniikasta ydinvoimaa myöten. Teemme monella alalla maailman tehokkainta ja parasta teknologiaa. Tältä pohjalta on vaikea löytää maita, joilla olisi paremmat eväät kestävyyssiirtymään.

Kysymys on tässä vaiheessa tahtotilasta. Meidän pitää yhdessä päättää lähteä rakentamaan kestävää siirtymää. Me voimme tehdä sen itsellemme kilpailueduksi jo sellaisenaan, mutta meillä on loistava tilaisuus viedä siirtymän tarvitsemaa osaamista ja teknologiaa muille.

Tämä kuitenkin vaatii sitä, että investoimme muutokseen. Suomessa meillä on illuusio siitä, että investoimme paljon kehittämiseen, mutta valitettavasti numerot ovat eri mieltä. Meidän pitäisi investoida paljon enemmän tuotekehitykseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Meidän pitää myös uskaltaa ottaa nykyistä enemmän riskiä, koska tilanne on joka tapauksessa epävarma. Joudumme lähtemään mukavuusalueelta, mutta meillä on siihen hyvät lähtökohdat.

Kestävyys ei myöskään ole pelkästään insinöörien tai ekonomien asia. Meidän pitää osata nopeasti soveltaa uusia digitaalisia työkaluja, ja meidän pitää myös huolehtia koulutusjärjestelmämme kyvystä vastata haasteisiin kaikilla tasoilla ja aloilla.

”markkinatalous on erittäin hyvä työkalu asioiden saamisessa aikaan.”

Miten itse innostuit alun perin kestävästä liiketoiminnasta? Miksi pidät kestävää liiketoimintaa tärkeänä?

Kestävyysajattelusta innostuin jo vuosikymmeniä sitten koululaisena, ja sen jälkeen tullut tieteellinen tieto planeetan tilasta on ollut kovin selkeä signaali. Fyysikkona en osaa taistella luonnonlakeja vastaan, väistämättömät asiat tapahtuvat väistämättömästi, eikä siitä voi neuvotella. Nimenomaan ilmastonmuutos on selkeä luonnontieteellinen ilmiö, joka vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen ennenäkemättömällä tavalla.

Liiketoiminnassa on ratkaisun avaimet. Poliitikkojen mahdollisuudet tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä ovat nykyisessä yhteiskunnassa rajallisia, ja toisaalta politiikka voi vain luoda tai tuhota edellytyksiä. Markkinatalous on osoittanut kyntensä menneiden vuosisatojen aikana, se on erittäin hyvä työkalu asioiden saamisessa aikaan.

Elinkeinoelämässä päätöksiä on totuttu tekemään datapohjaisesti, jolloin tietenkin selkeät trendit pitää huomioida.
Näen ainoana realistisena tienä kestävään tulevaisuuteen sen, että elinkeinoelämä ottaa asian omakseen. Onneksi tätä tapahtuu koko ajan kiihtyvään tahtiin, tilanne on aivan erilainen kuin vuosikymmen sitten. Nyt jo näemme, että esimerkiksi päästöjen tiukentamisessa elinkeinoelämä on vaatimassa poliitikoilta tiukkaa linjaa.

Luennoit Turun yliopiston työelämäprofessorina kestävästä globaalista liiketoiminnasta. Mitkä kolme asiaa haluaisit kaikkien siitä ymmärtävän?
Presidentilliset kolme pointtiani ovat:
• Vain kestävyyden huomioivat yritykset voivat menestyä pitkällä aikavälillä.
• Kestävyys ei ole erillinen asia, se on näkökulma aivan samalla tavalla kuin talous.
• Numeropohjainen päätöksenteko toimii myös kestävyysasioissa.

Kirjoittajat

Sarianna Toivonen Viestintäpäällikkö