Pörssitalon yli sadan vuoden historia
Pörssitalolla on yli sadan vuoden historia. Arkkitehti Lars Sonckin piirtämä talo vihittiin käyttöön vuonna 1912.
1907
Julius Tallberg ja Viktor Ek ja muutamat muut liikemiehet ostivat tontin Fabianinkatu 14 pörssitaloa varten.
1910
Pörssitalon piirustukset hyväksytään. Suunnittelijana on arkkitehti Lars Sonck, jota avustavat koristeiden suunnittelussa Max Frelander ja Gösta Kulvik.
Säännölliseen pörssitoimintaan keskittyvä Aktiebolaget Börs perustetaan. Yksityishenkilöiden lisäksi osakkeita merkitsivät suurimmat pankit. Kantaosakkeita merkitsi 176 perustajajäsentä, jotka pääsivät samalla talossa toimivan Pörssiklubin jäseneksi.
1911
Nykyisen Keskuskauppakamarin edeltäjä Helsingin Kauppavaltuuskunta valmistelee Helsingin Pörssin perustamista. Valmistelua jatkaa komitea, jonka ehdotus valmistuu helmikuussa 1912.
Pörssitalon rakentaminen edistyy. Kesäkuussa valmistuu talon kadun puoleinen osa.
1912
Pörssitalo vihitään käyttöön helmikuussa. Valmiina ovat sisäsiivet, joissa ovat pörssisali, ravintola ja Pörssiklubin huoneisto.
Helsingin Arvopaperipörssin säännöt vahvistetaan huhtikuussa. Pörssin ensimmäisenä johtajana toimii Rafael von Frenckell.
Helsingin pörssissä tehdään ensimmäiset kaupat lokakuun 7. päivä. Päivän ainoassa kaupassa omistajaa vaihtaa 10 Yhdyspankin osaketta.
Pörssitaloon avataan Grand Restaurant Börs, jota kutsuttiin lyhyemmin Pörssiksi.
1917
Pörssi ostaa Aktiebolaget Börsin etuoikeutetut osakkeet yksityishenkilöiltä ja pankeilta samaan hintaan kuin mitä myyjät olivat niistä aikanaan maksaneet. Pörssiklubi poistaa säännön, jonka mukaan jäsenen pitää omistaa talon osakkeita, joten moni jäsen myy osakkeensa pörssille.
Tammikuussa kansalaissota sulkee pörssin. Sulku jatkuu toukokuun loppupuolelle.
Maaliskuun 31. päivänä Pörssitalon ravintolassa ja pörssisalissa järjestetään kansalaisjuhla P.E. Svinhufvudin Siperiasta paluun kunniaksi. Professori Ivar Heikel tuo rohkeasti esiin Suomen oikeuden itsenäisyyteen.
1925
Pörssiravintolan omistaja vaihtuu ja elämä ravintolassa vilkastuu. Ravintolaa ja sen toimintaa laajennetaan.
1934
Pörssissä otetaan käyttöön sähkömekaaninen noteeraustaulu. Pörssihuudot hiljenevät, sillä meklarit tekevät osto- ja myyntitarjouksensa pulpeteissaan olevilla näppäimistöillä.
1938
Ravintolan nimi vaihdetaan Adloniksi.
1940
Pörssi suljetaan useita kertoja ja talvisodan alkaessa kokonaan. Avataan uudelleen huhtikuussa 1940.
1944
Pörssitaloa pommitetaan helmikuussa ja kattoa tuhoutuu. Sammutusvettä valuu pörssisaliin, ja kaupankäynti siirretään väistötiloihin. Tuli ja sirpaleet tekevät tuhojaan myös Pörssiklubin tiloissa.
1976
Vuoristo-yhtiöt vuokraa ja korjauttaa Pörssitalon ravintolan. Korjuksissa noudatetaan arkkitehti Lars Sonckin alkuperäistä toteutusta mahdollisimman tarkkaan.
1985
Pörssille vahvistetaan uusi ohjesääntö. Pörssi lahjoittaa perustettavalle Suomen Pörssisäätiölle Pörssitalon osakkeet peruspääomaksi.
1987
Julkihuudossa käytetty sähköinen noteeraustaulu korvataan elektronisella kaupankäyntijärjestelmällä. Uusi järjestelmä otetaan vaiheittain käyttöön vuosina 1987–1989.
1990
Pörssisalin viimeinen julkihuuto pidetään maaliskuun 30. päivänä. Meklarit eivät enää kokoonnu pörssisaliin, vaan välittäjät käyvät kauppaa omilla päätteillään toimistoissaan.
1996
Arctia vuokraa ja saneeraa ravintolan. Sisustuksen suunnittelee Studio Kaisa Blomstedt. Ravintolan nimeksi tulee Pörssi.
2001
Muiden muassa fuusiot ovat kasvattaneen Helsingin Pörssin tilantarvetta, ja se ottaa käyttöönsä kaikki Pörssitalon toimistotilat ja liiketilat. Lisäksi Pörssitalossa toimii ravintola ja Pörssiklubi.
2010
Pörssin tiloja vapautuu katutasosta ja muotiliikkeet aloittavat toimintansa.
2012
Pörssitalo juhlii 100-vuotista historiaansa. Katso kuvia juhlasta.
