Mitä vastuullinen sijoittaminen on?
Yhä useampi sijoittaja miettii sijoitustensa vastuullisuutta, kestävyyttä ja eettisyyttä. Osakesijoittaja vaikuttaa valinnoillaan, pohjimmiltaan jo valitsemalla, minkä yrityksen osakkeita ostaa ja miksi.
Yrityksen vastuullisuuteen vaikuttaa valtava määrä asioita. Miten yhtiö esimerkiksi ottaa toiminnassaan huomioon ilmastonmuutoksen? Miten se valvoo ihmisoikeuksien toteutumista? Minne yritys maksaa veronsa ja miten se kohtelee työntekijöitään?
Mitä on vastuullinen sijoittaminen?
Tyypillisesti kestävällä sijoittamisella tarkoitetaan, että sijoituspäätöksiä tehdessä huomioidaan perinteisten taloudellisten tunnuslukujen lisäksi kestävyyskriteereitä. Kestävyyskriteereistä puhuttaessa esiin nousee nopeasti lyhenne ESG. Lyhenne tulee sanoista environmental, social & governance. Tämä tarkoittaa kestävyyskriteereiden luokittelua ympäristön, yhteiskunnallisten ja hyvän hallinnon kannalta keskeisiin seikkoihin.
Vastuullista ja kestävää sijoittamista on usein käytetty toistensa synonyymeina, mutta termeillä on eroja. Vastuullisuus (englanniksi responsible) on käsitteenä laajempi, kun taas kestävyys (englanniksi sustainability) viittaa juurikin ESG-kriteerien painottamiseen sijoitustoiminnassa.
Vastuullista sijoittamista on myös huolellisten sijoituspäätösten tekeminen, vaikka sillä ei olisi tekemistä ESG-kriteerien kanssa. Kestävää sijoittamista on ESG-kriteerien painottaminen sijoitustoiminnassa.
- Ympäristön kannalta olennaisia asioita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen huomioiminen liiketoiminnassa, liiketoiminnan vaikutus biodiversiteettiin, kiertotalouden hyödyntäminen, energiatehokkuus ja hiilineutraalius.
- Yhteiskunnalliset seikat kestävässä sijoittamisessa liittyvät esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työntekijöiden kohteluun ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
- Hyvään hallintotapaan kuuluu ennen kaikkea se, että yhtiön oma hallinto on järjestetty asianmukaisesti. Olennaista on myös se, miten yhtiö huolehtii toiminnassansa verojen asianmukaisesta maksamisesta, korruption ehkäisemisestä ja pakotteiden noudattamisesta.
Sijoittajalla voi olla monia syitä kiinnostua kestävästä sijoittamisesta. Yhdelle kyse voi olla arvovalinnasta ja toinen näkee kestävät sijoituskohteet parempina sijoituksina.
Kestävyysseikkoihin perehtyminen on suotavaa jo sen takia, että tällöin sijoittaja perehtyy sijoituskohteeseen huolellisemmin kuin ehkä muuten perehtyisi. Huolellinen perehtyminen johtaa parempiin päätöksiin.
tutkimusten mukaan kestävyyteen panostaneet yhtiöt ovat kriiseissä vastustuskykyisempiä.
Tutkimusten mukaan monet kestävyysseikkoihin panostaneet yhtiöt ovat olleet myös vastustuskykyisempiä kriisitilanteissa. Jos yritys on panostanut kestävyyteen ja hyvään hallintoon, todennäköisesti se on panostanut muihinkin prosesseihinsa verrokkejansa enemmän.
Ennen kestävän sijoittamisen aloittamista sijoittajan on syytä perehtyä arvovalintoihinsa ja erilaisiin kestävän sijoittamisen strategioihin. Sijoittaja voi painottaa omien arvojensa mukaisesti ympäristöön liittyviä kysymyksiä tai ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Kiinnostaako sijoittaminen ja vaurastuminen? Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje.
Vaikka olisi kiinnostunut pelkästään yhtiön taloudellisesta menestyksestä, kestävyysseikkoja ei kannata unohtaa. Kestävyyteen liittyvä sääntely on lisääntynyt vauhdilla, mikä voi ajaa tiettyjä toimialoja ahtaalle, jos yhtiö ei ole panostanut riittävällä tavalla vihreään siirtymään. Yrityksen heikosta ESG-suoriutumisesta voi tulla taloudellinen riskitekijä sijoittajalle.
Miten voi sijoittaa kestävästi?
Kestävää sijoittamista voi toteuttaa usealla tavalla. Voit poimia toimialan vastuullisimpia yrityksiä, etsiä muutoskohteita tai sulkea sijoitussuunnitelmassasi kokonaan pois epäeettisenä pitämiäsi toimialoja, tuotteita tai yrityksiä.
Kolme erilaista strategiaa:
Vastuullisimmat yritykset
Jos haluat sijoitussalkkusi koostuvan vain vastuullisesti toimivista yrityksistä, voit sijoittaa yrityksiin, jotka ovat jo pitkällä vastuullisuustyössänsä. Yrityksellä on jo vihreää siirtymää tukevaa liiketoimintaa tai yrityksen pääasiallinen liiketoiminta liittyy esimerkiksi kiertotalouteen.
Yritykset, joilla parhaat muutossuunnitelmat
Yksi sijoitusstrategia on etsiä yrityksiä, joilla on kestävyyden saralla merkittävää muutospotentiaalia ja arvonluontimahdollisuuksia. Yritys ei ole vielä ESG-asioissa kärkikastia, mutta sillä voi esimerkiksi olla uskottava suunnitelma vihreän siirtymän toteuttamisessa. Kenties yrityksen nykyistä liiketoimintaa voi kehittää siten, että sille avautuu uusia markkinoita vihreän siirtymän tukemisessa.
Yritysten poissulkeminen
Poissulkulistojen käyttäminen on helppo tapa lähestyä vastuullista sijoittamista. Määrittelet mihin tai minkälaisiin toimialoihin, yrityksiin, liiketoimintoihin tai maihin et halua sijoittaa. Usein poissulkulistat ovat sijoittajalle ensimmäinen lähestymistapa kestävään sijoittamiseen. Heikkoutena poissulkemisessa on se, että rajaat monia muutoskohteita pois sijoitusuniversumistasi, eikä poissulkulistan käyttäminen välttämättä takaa sijoitussalkkusi kestävyyttä. Monet asiantuntijat ovat ehdottaneet viime aikoina, että poissulkulistoista tulisi luopua, jos sijoittaja haluaa panostaa vihreän transition tukemiseen.
Usein puhutaan myös kestävyysseikkojen kaksisuuntaisesta vaikutuksesta, kun arvioidaan sijoituskohteen ja ESG-kriteerien välistä suhdetta.
Ensinnäkin kyseeseen tulee, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Esimerkiksi miten yrityksen päästöt vaikuttavat luontoon tai millainen vaikutus henkilöstöpolitiikalla on työntekijöiden asemaan?
Toiseksi arvioidaan kestävyysseikkojen vaikutusta yrityksen toimintaan. Esimerkiksi millaisia riskejä ilmastonmuutos tuo yrityksen liiketoiminnalle tai onko riskiä, että jatkuvasti tiukentuva ympäristölainsäädäntö tulee rajoittamaan yrityksen liiketoimintaa?
Mitä tahansa sijoitusstrategiaa käytätkin kestävässä sijoittamisessasi, ESG-kriteerit ovat vain yksi sijoituspäätöksen osa-alue. Kestävässä sijoittamisessa on päätettävä, miten painottaa ESG-kriteereiden ohella sijoituksen tuottoa, eettisyyttä vai vaikuttavuutta.
Tuottoa painottavalle ESG-suoriutuminen on arvonluonnin mahdollistaja.
Tuottoa painottava sijoittaja näkee ESG-suoriutumisen arvonluonnin mahdollistajana, kun taas niin sanottu eettinen sijoittaja voi olla valmis tavoittelemaan pienempiä tuottoja. Vaikuttavuudesta kiinnostunut sijoittaja pyrkii vaikuttamaan sijoituskohteensa toimintaan esimerkiksi edistämällä ESG-asioita yhtiökokouksessa.
Kannattaa miettiä, mitkä ovat juuri itselle tärkeitä asioita. Kun omat prioriteetit ovat selvillä, on helpompi aloittaa jostakin ja vertailla eri sijoituskohteita.
Mistä saa tietoa yrityksen vastuullisuudesta?
Yritysten kestävyydestä on ollut vaikea saada tietoa. Vahvalta vaikuttanut vastuullisuus onkin voinut olla viherpesua ja markkinointia, sillä vastuullisuuteen liittyvä raportointi on ollut pitkälti vapaaehtoista ja vapaamuotoistakin. Yritykset ovat noudattaneet erilaisia vapaaehtoisia raportointistandardeja, eikä tieto ei ole ollut vertailukelpoista, eikä välttämättä luotettavaa.
EU-lainsäädännöllä on pyritty yksinkertaistamaan kestävää sijoittamista. Lainsäädännöllä on luotu puitteet kestävien sijoituskohteiden luokittelulle, säädetään kestävyysraportoinnista ja esimerkiksi rahastoja tarjoavien tiedonantovelvollisuuksista.
Kestävää sijoittamista helpottava EU-sääntely
Yritysten kestävyysraportointi
Yritykset joutuvat antamaan tilinpäätöksen yhteydessä kestävyysraportin, jonka laatimisessa noudatetaan EU:n kestävyysraportointistandardeja.
Kestävyysraportointivelvoitteet astuvat voimaan portaittain. Ensimmäisenä uudet raportointivelvoitteet tulevat suurille pörssiyhtiöille vuoden 2024 tilikaudelta alkaen. Raportointivelvoitteet laajenevat asteittain kaikille suuryrityksille ja lopulta myös pienille pörssiyhtiöille.
Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kestävyysinformaatiota saa vertailukelpoisessa ja standardisoidussa muodossa tilinpäätöksen yhteydessä. Kestävyysinformaatio varmistetaan tilintarkastajan toimesta, eli tieto on luotettavaa. Tavoitteena on, että kestävyysinformaation saaminen on jatkossa yhtä helppoa kuin taloudellisen tiedon saaminen.
Sijoitustuotteiden ja investointien taksonomia
EU:n taksonomia-asetuksen tarkoitus on helpottaa ilmastonmuutoksen torjumista. Se on kestävien sijoitustuotteiden ja investointien luokitusjärjestelmä, jonka pohjalta rahoitusmarkkinatoimijat voivat arvioida kunkin sijoituskohteen kestävyyttä ympäristötekijöiden osalta. Esimerkiksi suurten pörssiyhtiöiden tulee ajan mittaan kertoa, kuinka iso osa niiden liiketoiminnasta on taksonomian mukaista.
Taksonomia-asetusta on joskus verrattu osuvasti luomutuotteille myönnettävään sertifikaattiin: Jos jotain taloudellista toimintaa tai sijoitustuotetta halutaan markkinoida rahoittajille kestävänä tai vihreänä, sen on täytettävä taksonomia-asetuksen vaatimukset. Vastaavasti kuin luomutuotteita koskeva sääntely ei velvoita ketään tuottamaan luomuomenoita tavallisten omenoiden sijaan, taksonomia ei pakota mitään taloudellista toimintaa taksonomian mukaiseksi.
Rahoitustuotteita tarjoavien tiedonantovelvollisuudet
EU:n tiedonantoasetuksessa (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFDR) on kyse rahoitusmarkkinatoimijoille asetetuista tiedonantovelvollisuuksista. Niiden on julkistettava muun muassa, miten ne integroivat kestävyysriskit sijoituspäätöksiinsä. Se myös velvoittaa ne ilmoittamaan sijoitustensa haitallisista vaikutuksista kestävyyteen. Myös yksittäisistä sijoitustuotteista on annettava kestävyystietoa. Tiedonantoasetuksella pyritään tekemään läpinäkyväksi kestävyysseikat rahoitusmarkkinatoimijoiden sijoitustoiminnassa kuin myös sijoitustuotteiden tarjoamisessa. Tiedonantoasetuksen nojalla esimerkiksi rahastosijoittaja saa tietoa rahastoon liittyvistä ESG-kysymyksistä.
Myös YK:llä on vastuullisen sijoittamisen PRI-periaatteet, Principles for Responsible Investment. Tuhannet rahoitusalan organisaatiot ovat allekirjoittaneet periaatteet. YK on jatkuvasti kiristänyt PRI-periaatteiden kriteeristöä.
Sijoittajan apuna on myös erilaisia vastuullisuuslistauksia ja luokitteluita tarjoavia palveluita. Listausten kattavuus vaihtelee ja niissä on saatettu käyttää toisistaan merkittävästi poikkeavia kriteeristöjä.