Sijoittaminen ja megatrendit – näin sijoittajan maailma muuttuu

Blogi
4.6.2018
Lukuaika
3 min

Megatrendit tarkoittavat ihmisten elämää mullistavia suuria ilmiökokonaisuuksia. Teknologian kehitys on muuttanut vuorovaikutusta ja työtehtäviä. Kaupungistumisen myötä ihmiset muuttavat asumaan suuriin keskuksiin lähelle toisiaan. Globalisaatio on tehnyt koko maailmasta yhden markkina-alueen. Osa kansoista vanhenee, osa nuorenee. Länsimaissa väestö ikääntyy eli elää pidempään kuin aikaisemmin. Vastuullisuus on laajentunut tarkoittamaan vastuuta paitsi ympäristöstä myös vastuuta ympäröivästä yhteiskunnasta.

Teknologian kehitys tuo sijoittajalle pääsyn aikaisempaa laajempaan palvelutarjontaan ja sijoitustietoon. Transaktiokustannukset laskevat. Sijoittamisen voi aloittaa aikaisempaa pienemmillä kertaostoilla aikaisempaa edullisemmin kustannuksin.

Omistajan oikeuksien käyttäminen on helpompaa. Omistajat voidaan kutsua koolle helposti, yhtiökokouksiin voi osallistua sähköisesti ja äänestäminen käy napin painalluksella. Sosiaalisen median sijoittajayhteisöt auttavat sijoittajia oppimaan toisiltaan ja vaikuttamaan joukkovoimalla.

Teknologian kehitys tuo sijoittajan ulottuville jatkuvasti uusia sijoitustuotteita ja -mahdollisuuksia. Teknologiapohjaisia sijoitusinnovaatioita ovat esimerkiksi joukkorahoitus ja virtuaalivaluutat. Keinoälyn kehittyessä sijoitussalkun hoitaminen muuttuu. Sijoitussalkkua voi päivittää ohjelmoitujen kaavojen perusteella tai tehtävän voi ulkoistaa kokonaan keinoälylle. Automatisoitua varainhoitoa tarjotaan jo.

Vastuullisuus on sekä ideologia että riskinhallintakeino. Vastuullinen sijoittaja haluaa tuntea sijoituskohteensa ja mahdollisesti myös käyttää niissä omistajavaltaa. Vastuullisuutta tarkastellaan useista näkökulmista, siihen liittyvät ympäristö, yhteiskunta ja hallintorakenteet. Markkinoilla on tarjolla vastuullisia rahastoja ja vihreitä joukkolainoja. Suurilta sijoittajilta vaaditaan omistajalinjausten julkistamista. Tulevaisuudessa rahaston omistajapolitiikka voi vaikuttaa nykyistä enemmän rahastosäästäjän valintapäätökseen.

Kun vastuulliset omistajat käyttävät ääntään, yhtiökokouksen vaikutusvalta kasvaa. Aktivistisijoittajien ääni kuuluu toki myös median kautta. Henkilöstö ei ole enää vain työntekijöitä vaan yhä useammin myös omistajia. Kansankapitalismi yleistyy ja kaikki hyötyvät yritysten menestyksestä.

Kaupungistuminen tuo mukanaan kokoontumisen helppouden. Teknologia mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman tiedonsaannin ja osallistumisen. Kaupungistuminen taas helpottaa fyysisiä kokoontumisia, kun suuri määrä ihmisiä asuu lähekkäin. Ehkä yllätyksenä kaikki sijoittajaviestintä ei olekaan siirtynyt verkkoon. Sijoittajatapaamisia järjestetään edelleen aktiivisesti suurissa asumiskeskuksissa.

Globalisaatio on tehnyt koko maailmasta yhden markkina-alueen. Maantieteellinen hajauttaminen suomalaisiin ja amerikkalaisiin osakkeisiin ei tuo juuri etua, kun molemmat käyttäytyvät pitkälti samalla tavalla. Rajat ylittävä sijoittaminen lisääntyy hiljalleen sijoittajien valitessa parhaat sijoituskohteet – ei sijainnin takia vaan sijainnista riippumatta.

Väestön ikääntyminen on myös hyvä uutinen. Osasyynä on se, että elämme aikaisempaa pidempään. Moni innostuu sijoittamisesta vanhetessaan, joten sijoitusiässä olevien määrä lisääntyy. Toisaalta pitkät eläkevuodet vaativat taloudellista varautumista ja motivaatio sijoittamisen aloittamiseen kasvaa. Ikääntyvä väestö aiheuttaa taloudellisia rasitteita hyvinvointiyhteiskunnalle. Hoivan rahoittamiseksi tarvitaan talouskasvua. Yritykset tarvitsevat kasvun rahoittamiseen aikaisempaa enemmän rahoitusta yksityisihmisiltä. Tarvitaan uusia omistajia.

Kuinka megatrendit vaikuttavat sijoittajaan ja sijoitusmarkkinaan?

Teknologia mahdollistaa suorat kohtaamiset ilman suuria instituutioita. Silti tarve yhteisille pelisäännöille ja valvonnalle säilyy. Luotettavuutta arvostetaan entistä enemmän.

Sijoitustuotteiden ja -palveluiden tarjonta lisääntyy, uusia mahdollisuuksia avautuu. Kansalaiset tarvitsevat aikaisempaa parempaa ymmärrystä uusien vaihtoehtojen arvioimiseen. Talousosaamisen tärkeys perustaitona korostuu.

Kotitalouksista noin 15 prosenttia omistaa pörssiosakkeita. Suurin varallisuuserä on kiinteistöt. Kaupungistuminen muuttaa kiinteistöjen arvoja. Asuntosäästäminen ei ole enää kaikille taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Osakesäästäminen yleistyy.

Halu osallistua yhteiskunnallisesti tärkeisiin päätöksiin kasvattaa omistajuuden painoarvoa. Kansalaisten omistajuus lisääntyy. Omistajien merkitys korostuu.

Kirjoittajat

Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja, Pörssisäätiö ja Pörssitalo