Kotipörssimme kokonaistuotot vuosina 1913–2024
Helsingin pörssi on toiminut yli 112 vuotta. Nousuvuosia niistä on ollut 76, ja jopa 58 vuonna nimellinen kokonaistuotto on ylittänyt 10 prosenttia.
Osakesijoittaja voi saada tuottoa joko osakkeiden arvon noustessa tai yhtiön jakaessa osinkoa. Alla olevissa kuvioissa Helsingin pörssin yhtiöiden kokonaistuottoa pörssin koko historian ajalta. Ensimmäisessä kuvassa on nimellinen tuotto eli inflaatiota ei ole huomioitu ja toisessa reaalinen tuotto, jossa inflaatio on huomioitu.
Tilastot perustuvat kolmeen tutkimukseen Helsingin pörssin kehityksestä vuosina 1913–1991 (ks. lähteet sivun alareunassa). Vuodesta 1992 kokonaistuotto on otettu OMX Helsinki -tuottoindeksistä (OMXHGI).
Pisin nousujakso seitsemän vuotta
Pörssitoiminta alkoi iloisissa merkeissä. Sijoittajan nimellinen kokonaistuotto pysyi positiivisena seitsemän ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden ajan eli vuosina 1913–1919.
Tämän jälkeen pitkiä tuottoputkia on nähty kuuden vuoden ajan neljä kertaa: 1930-luvulla, 1960–1970-lukujen taitteessa, 1970–1980-lukujen taitteessa sekä viimeksi vuosina 2012–2017.
Kaiken kaikkiaan pörssin 112 toimintavuoden aikana sijoittajan kokonaistuotto on ollut positiivinen 76 vuotena. Näistä 58 vuotena eli useampana kuin joka toisena toimintavuotena kokonaistuotto on ollut yli 10 prosenttia.
Suurin tuotto saavutettiin juuri ennen IT-kuplan puhkeamista vuonna 1999, jolloin sijoittajan nimellinen kokonaistuotto oli 167 prosenttia.
Finanssikriisi toi heikon vuoden
Pörssihistorian aikana negatiivisen kokonaistuoton vuosia on toistaiseksi ollut peräkkäin korkeintaan kolme. Näitä pidemmän heikon tuoton jaksoja on ollut kuusi: ajoittuneet 1920-luvun lopulla, 1940-luvulla, 1960-luvulla, 1980–1990-lukujen taitteessa, 2000-luvun alussa ja viimeksi vuosina 2022–2024.
Sijoittajan nimellinen kokonaistuotto on ollut negatiivinen 36 vuotena 112:sta. Kokonaistuotto on ollut alle kymmenen prosenttia seitsemänätoista vuotena.
Kokonaistuotto oli alimmillaan finanssikriisin aikana vuonna 2008, jolloin se oli ennätykselliset -51 prosenttia.
Sijoittajan tehtävä on voittaa inflaatio
Usein sijoittaja tavoittelee sijoituksilleen vähintään inflaation ylittävää tuottoa. Jos inflaatio otetaan mukaan tarkasteluun – eli tarkastellaan nimellisen kokonaistuoton sijaan reaalista kokonaistuottoa – on tuotto ollut positiivinen 70 vuotena ja negatiivinen 42 vuotena.
Merkittävimmät tuottoerot nimellisen ja reaalisen tuoton välillä olivat heti pörssitoiminnan alkupuolelle Suomen itsenäistymisen aikoihin, jolloin inflaatio kävi hyvin korkealla.
Koko toiminta-ajalla vahva tuotto
Helsingin pörssin vuosituottoja tarkasteltaessa huomataan, että positiivisia vuosia on selvästi enemmän kuin negatiivisia. Toistaiseksi historiassa nousuvuodet ovat aina lopulta seuranneet heikomman tuoton jaksoja.
Helsingin pörssin nimellisten vuosituottojen keskiarvo on noin 16,6 prosenttia. Inflaation huomioivien reaalisten vuosituottojen keskiarvo on 9,4 prosenttia.
Pitkäaikaisen sijoittajan kannalta olennaisempaa on yksittäisten vuosien tuoton sijaan pitkän aikavälin kokonaistuoton tarkasteleminen. Helsingin pörssin keskimääräinen vuosituotto vakiokasvulla eli geometrinen keskiarvo on noin 12,9 prosenttia. Sama luku reaalituottojen tarkastelussa on 5,2 prosenttia.
Ajallinen hajauttaminen kannattaa
Moni sijoittaja tekee sijoituksia vähitellen esimerkiksi kerran kuussa tai pari kertaa vuodessa. Tällaista lisäsijoitusten tekemistä eri ajankohtina voidaan kutsua ajalliseksi hajauttamiseksi.
Ajallinen hajauttaminen on järkevää, koska näin sijoituksia tehdään sekä markkinoiden noustessa että laskiessa. Näin varmistetaan, ettei kaikkia sijoituksia ole tehty jälkikäteen katsoen huonoimpana ajankohtana kurssien ollessa huipussaan.
Osakemarkkinoille kannattaa sijoittaa kärsivällistä rahaa. Pitkäjänteisen sijoittajan ei ole pakko myydä sijoituksiaan kurssien ollessa pohjalla, vaan hän voi odottaa suotuisampaa hetkeä. Jos ei myy sijoituksiaan, ei silloin synny tappiotakaan.
Tyypillisesti omia säästöjään sijoittaneiden henkilöiden on helpompi olla pitkäjänteisiä kuin suurta velkavipua käyttävien sijoittajien.
Lähteet: