Pörssi tarjoaa jo jokaiselle turvallisen tavan sijoittaa kasvuun

Suomalaisia kannattaa innostaa rahoittamaan nykyistä enemmän kasvuyrityksiä, kuten SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ehdotti. Omia säästöjään sijoittaville pörssi on turvallisin sijoitusympäristö, ja siellä on tilaa myös tuleville yksisarvisille.

Talouskasvu on junnannut paikallaan toista vuosikymmentä. Samalla kotitalouksien pankkitileillä on säästössä ennätykselliset 115 miljardia euroa. Tästä summasta osan voisi käyttää tehokkaammin yritysten kasvun rahoittamiseen. Sijoittaminen tarkoittaisi hallittua riskinottoa mutta mahdollistaisi sekä yritysten kasvun että kotitalouksien vaurastumisen.

Kuinka ihmiset houkutellaan sijoittamaan? Pinnan alla kuohuu jo. Suomeen on kasvamassa uusi sijoittajien sukupolvi. Alle 25-vuotiaista neljäsosa sijoittaa pörssiosakkeisiin tai rahastoihin. Määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kaikista suomalaisista yli kolmasosa eli reilu kaksi miljoonaa sijoittaa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman peräänkuulutti Talouselämän (12.11.2025) haastattelussaan myös tavallisille ihmisille roolia kasvuyritysten rahoittamisessa. Tavoite on tärkeä, mutta se pitää toteuttaa harkiten.

Kun ihmiset, jotka eivät ole sijoittamisen ammattilaisia, sijoittavat omia säästöjään, on turvallisuus tärkeää. Turvallisuus syntyy sijoittajansuojasta, siitä että toimitaan sääntöjen ja valvonnan puitteissa luotettavilla markkinoilla. Omia säästöjään sijoittavalle myös likviditeetti eli mahdollisuus tarvittaessa muuttaa sijoitukset nopeasti takaisin rahaksi on olennainen.

Olisi hienoa saada kotimaiset nopeasti kasvavat start up -yritykset listautumaan pörssiin.

Sijoittamisen turvallisuutta on kehitetty pitkään. Pörssin säännöt on luotu nimenomaan pienten sijoittajien turvaksi. Siksi pienimpien sijoittajien on hyvä toimia säännellyillä markkinoilla sijoittaen pörssiyhtiöihin joko suoraan tai sijoitusrahastojen kautta.

Olisi hienoa saada kotimaiset nopeasti kasvavat start up -yritykset listautumaan pörssiin, jotta jokainen voisi osallistua näiden yksisarvisten ja muiden huippueliöiden kasvun rahoittamiseen. Olisi myös toivottavaa, että kun varoja kerätään listautumisanneilla ja muilla osakeanneilla, yleisölle jätettäisiin riittävän suuri kiintiö. Liian usein tavalliset sijoittajat sivuutetaan suuntaamalla osakeannit ja listautumiskiintiöt suurille ammattisijoittajille.

Yksi tapa mahdollistaa suurelle yleisölle aikaisemman vaiheen start up -yritysten rahoittaminen olisi rahaston kautta toimiminen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että nykyisten ammattimaisille sijoittajille kohdennettujen rahastojen tulisi avata ovensa myös halukkaille pienemmille sijoittajille.

Ruotsissa kotitalouksilla on merkittävä rooli yritysten kasvun rahoittamisessa pörssissä.

Esimerkiksi valtion sijoitusyhtiö Tesi voisi avata jonkun eläkeyhtiöille ja suursijoittajille kohdennetuista kasvurahastoistaan myös muille halukkaille. Tämä edellyttäisi nykyistä laajempaa dokumentointia ja viestintää. Kiinteistörahastojen kohdalla on huomattu, että epälikvidejä omaisuuseriä on vaikea tarjota rahastomuodossa sijoittajille, jotka haluaisivat itse päättää, milloin kotiuttavat sijoituksiaan. Ratkaisuna voisivat olla etukäteen viestityt aikaikkunat, esimerkiksi kerran vuosineljänneksessä, jolloin rahastoon sijoitettuja varoja voisi nostaa.

Lopulta parasta olisi verotusta ja lainsäädäntöä kehittämällä houkutella kasvuyritykset listautumaan ja kannustaa kotitalouksia yhä laajemmin osakesijoittamisen pariin. Ruotsi toimii tässä hyvänä esimerkkinä, jossa kotitalouksilla on merkittävä rooli yritysten kasvun rahoittamisessa pörssilistautumisten kautta.

Teksti on alun perin julkaistu Talouselämän Tebatti-palstalla 22. marraskuuta 2025.