Mihin sijoittaisit eläkesäästösi, jos saisit itse päättää? – Ruotsin mallia selvitetään nyt Suomessa

Rahastoeläkemallia pidetään yhtenä keskeisenä syynä ruotsalaisten sijoitusintoon. Hienoa, että meillä selvitetään avoimin mielin nyt samaa.

Eläketurvakeskuksen eläkebarometrin mukaan puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään. Entistä harvempi, vain reilu kolmannes vastaajista, uskoo, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa. Osuus on hälyttävän pieni. Erityisesti nuoret suhtautuvat eläkejärjestelmään epäillen.

Tarvitaan muutosta. Muutoksen edellyttämä selvitystyö on onneksi jo alkanut. Juuri ennen juhannusta sosiaali- ja terveysministeriö julkisti, että professori Samuli Knüpfer on asetettu selvityshenkilöksi tutkimaan rahastoeläkemallin soveltumista Suomeen. Tämä on hieno uutinen.

Ruotsissa rahastoeläkkeet otettiin käyttöön vuonna 2000, jolloin tehtiin myös ensimmäiset eläkesäästäjien omat rahastovalinnat. Eläkemaksuja rahastojärjestelmään oli kuitenkin kerätty jo vuodesta 1995 alkaen. Ensimmäiset eläkkeet rahastojärjestelmästä maksettiin vuonna 2001.

Ruotsalaisilla 16 prosenttia vuotuisista ansioista menee ansioeläkkeeseen ja 2,5 prosenttia rahastoeläkkeeseen. Rahastoeläkkeen osalta jokainen voi itse valita sijoituskohteeksi 1–5 rahastoa viranomaisen hyväksymien noin 400 rahaston joukosta. Jos ei halua tehdä valintaa, rahastoeläke sijoitetaan oletusrahastoon.

Suomessa eläkemaksu vastaa 24,4 prosenttia vuotuisista ansioista. Kuvittele, jos voisit itse päättää mihin rahastoihin osa eläkemaksustasi sijoitetaan. Mitä valitsisit?

”Rahastoeläke ei ole epämääräinen lupaus tulevasta vaan konkreettinen sijoitus.”

Ruotsissa suosittuja valintoja ovat esimerkiksi kansainvälisille osakemarkkinoille sijoittava Swedbank Robur Access Global ja ruotsalaisiin pörssiyhtiöihin keskittynyt D&G Aktiefond. Jos meille tulisi sama mahdollisuus, mille markkinalle sijoittaisit? Valitsisitko yhden rahaston vai useamman?

Rahastoeläke ei ole epämääräinen lupaus tulevasta vaan konkreettinen sijoitus. Jos eläkesäästäjä tai eläkeläinen kuolee, hänen jäljellä olevat rahastovaransa jaetaan tasan muiden samaan ikäluokkaan kuuluvien elossa olevien säästäjien kesken.

Kun eläkeläinen aloittaa rahastoeläkkeen nostamisen, oletuksena on, että varat pysyvät valituissa rahastoissa. Kuukausittaisen eläkkeen suuruus lasketaan kerran vuodessa sen mukaan, miten rahastojen markkina-arvo on kehittynyt. Eläkeläinen voi halutessaan vaihtaa rahastonsa perinteiseen eläkevakuutukseen, jolloin hänelle taataan kuukausittainen vähimmäissumma.

”Ruotsissa eläkesäästöjen hallinnointipalkkio on vain 0,11 prosenttia vuodessa.”

Ruotsissa eläkesäästöjen hallinnointipalkkio on vain 0,11 prosenttia vuodessa. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan Suomen työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan kulut ovat 1,0 prosenttia eli kymmenkertaiset.

Rahastoeläkemalli on mahdollistanut ruotsalaisille aktiivisen osallistumisen eläkejärjestelmään, antanut heille valtaa sijoituskohteiden valinnassa, lisännyt luottamusta, parantanut sijoitustuottoja ja luonut maahan poikkeuksellisen kilpaillun rahastomarkkinan. Eläkemallia pidetään yhtenä keskeisenä syynä ruotsalaisten sijoitusintoon.

Hienoa, että meillä selvitetään avoimin mielin nyt samaa.

Teksti on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 22. kesäkuuta.