Suomalaisten suosikkiosakkeet kymmenen vuoden vertailussa: Metso ja Nordea takoneet parhaat tuotot
Enemmistö tavallisten sijoittajien suosikkiosakkeista on kymmenessä vuodessa tarjonnut pörssin keskiarvoa paremmat tuotot. Pörssisäätiön vertailussa vain 2 kansanosaketta 16:sta jää tappiolliseksi.
Konepajayhtiö Metso ja finanssikonserni Nordea hallitsevat tavallisten sijoittajien suosimien, niin sanottujen kansanosakkeiden kymmenen vuoden tuottovertailua. Metso on takonut omistajilleen lähes 360 prosentin kokonaistuoton ja Nordea 340 prosentin (ks. tarkemmin taulukko).
Kärkikaksikon tarinat ovat erilaiset ja ne kiteyttävät molemmat tavat, joilla sijoittaja voi saada tuottoa: Metson mahtituotto on syntynyt valtaosin osakekurssin noususta, Nordean taas hulppeista osingoista.
Metson poikkeuksellinen kurssikiri on saanut vauhtia muiden muassa yritysjärjestelyistä, jotka ovat muuttaneet perinteisen monialakonsernin globaaliksi kiviaines- ja mineraaliteknologiajätiksi. Nordean osinkosade on ollut vertaansa vailla – siitä huolimatta, että ajanjaksolle on osunut pankkien liiketoiminnalle vaikea nollakorkojen kausi sekä koronavuosi, jolloin EKP:n kielsi osingonjaon.
Taulukko: Kansanosakkeiden kokonaistuotto 10 vuodessa*
| Osake | Kokonaistuotto | Arvonnousun osuus | Osinkojen osuus |
|---|---|---|---|
| Metso | 358 % | 276 % | 82 % |
| Nordea | 337 % | 121 % | 216 % |
| Wärtsilä | 265 % | 174 % | 91 % |
| Neste | 250 % | 167 % | 83 % |
| Kesko (B) | 214 % | 105 % | 108 % |
| Orion (B) | 197 % | 107 % | 90 % |
| Nokia | 179 % | 126 % | 52 % |
| Fortum | 178 % | 41 % | 137% |
| OMX-Helsinki tuottoindeksi | 165 % | 73 % | 92 % |
| Sampo (A) | 141 % | 40 % | 101 % |
| UPM | 123 % | 42 % | 81 % |
| Mandatum** | 109 % | 50 % | 59 % |
| Outokumpu (A) | 89 % | 34 % | 55 % |
| Kone (B) | 73 % | 21 % | 52 % |
| Elisa | 60 % | 7 % | 53 % |
| Finnair | -53 % | -59 % | 6 % |
| Lindex (Stockmann) | -60 % | -60% | 0 % |
Lähde: Pörssisäätiö/Nasdaq, Euroclear
*Mukana kaikki Helsingin pörssin osakkeet, jotka ovat vuosikymmenen aikana yltäneet tavallisten sijoittajien eniten omistamien osakkeiden listalle. Tarkastelun ajanjakso 30.6.2016–30.6.2026.
**Mandatumilla aikajänne muita lyhyempi, sillä yhtiö listautui lokakuussa 2023.
Indeksin voittajat
Valtaosa tavallisten sijoittajien suosikeista on tuottanut viime vuosikymmenen erinomaisesti, varsinkin kun huomioidaan, että pitkälti kyse on vakiintuneista suuryhtiöistä. Helsingin pörssin kaikkien osakkeiden kehitystä summaava yleisindeksi tuotti kymmenessä vuodessa 165 prosenttia – vertailun 16 kansanosakkeesta peräti 8 lyö yleisindeksin.
Indeksin tuottojen jakauma kertoo sen, että viime kymmenen vuoden aikana Helsingin pörssi on ollut osinkopörssi: Osinkojen osuus kokonaistuotosta on ollut korkeampi kuin arvonnousun. Pörssisäätiön kokonaistuottolaskelmissa oletetaan, että osingot sijoitetaan uudelleen.
Suosituimmista osakkeista indeksin voittajiin kuuluvat johtokaksikon lisäksi konepajayhtiö Wärtsilä, jalostamoyhtiö Neste, kauppakonserni Kesko, lääkeyhtiö Orion, verkkoteknologiajätti Nokia sekä energiayhtiö Fortum.
Triplaajat ja tuplaajat
Kun listaa katsotaan tarkemmin, erottuu mahtikaksikon jälkeen kaksi kastia: pääoman triplaajat (yli 200 prosentin tuotto) ja tuplaajat (yli 100 prosentin tuotto).
Triplaajien ryhmään pääsevät Wärtsilä, Neste ja Kesko. Wärtsilän ja Nesteen koneet ovat käyneet osakekurssien nousulla. Kesko on sen sijaan jakanut potin melkein tasan: puolet tuotosta on syntynyt hinnannoususta ja puolet osingoista. Yllättävän tasainen tuottojakauma on myös nippa nappa triplaajien ryhmästä jäävällä Orionilla.
Tuplaajien joukkoon yltävät myös Nokia ja Fortum sekä vakuutusyhtiö Sampo, varainhoitoyhtiö Mandatum sekä metsäjätti UPM. Sammosta eriytetty Mandatum on aloittanut pörssitaipaleensa vahvasti: sen tarkastelujänne on muita lyhyempi, mutta osake on tuottanut alle kolmen listavuoden aikana lähes 109 prosenttia. Osakesijoituksen tuplaaminen kymmenessä vuodessa on realistinen tavoite. Klassisen 72-säännön mukaisestihan se toteutuu noin 7,2 prosentin vuotuisella nimellistuotolla, mikä on historiallisesti vastannut laajojen osakeindeksien keskituottoa.
Alisuorittajat ja hännänhuiput
Viisi yhtiötä jää vertailussa alle 100 prosentin kokonaistuottoon: teräsyhtiö Outokumpu, hissiyhtiö Kone, operaattori Elisa, lentoyhtiö Finnair ja vähittäiskauppayhtiö Lindex, joka aiemmin tunnettiin Stockmannina.
Outokumpu, Kone ja Elisa ovat pitäneet sijoittajan tilin plussalla pääasiassa osingoillaan. Esimerkiksi Elisan kurssi on vuosikymmenessä petrannut vaatimattomat 7 prosenttia.
Vertailun pahimmat alisuorittajat ovat Finnair ja Lindex. Finnairin surkeat tuottoluvut ovat seurausta koronapandemian karanteeneista sekä heti perään Ukrainan sodan takia tehdystä Venäjän ilmatilan sulkemisesta. Finnair on kymmenen vuoden aikana tuhonnut sijoittajan pääomasta 53 prosenttia.
Lindex-sijoitus taas on sulanut vuosikymmenessä 60 prosenttia. Tavarataloistaan tunnettu Stockmann ajautui nollaosinkoihin ja lopulta yrityssaneeraukseen tappiollisten Venäjän-investointien, asiakkaiden verkkoon siirtymisen ja koronapandemian takia.
Entä jos salkussa olisi ollut vain suosikkiosakkeita?
Millaiseen kokonaistuottoon sijoittaja olisi päässyt, jos hän olisi koonnut salkkunsa pelkästään niistä Helsingin pörssin osakkeista, joita tavalliset sijoittajat omistavat eniten? Pörssisäätiön laski kansanosakesalkun tuoton kymmenen vuoden ajalta.
Laskelmassa oletetaan, että sijoittaja olisi sijoittanut vuosikymmenen ajan kansanosakkeiden listan kymmeneen suosituimpaan osakkeeseen. Salkkua olisi tasapainotettu kerran vuodessa niin, että kansanosakkeiden listalta vuoden lopussa tippuneet osakkeet olisi korvattu listalle nousseilla osakkeilla. Laskelma ei huomioi kuluja, jotka syntyvät esimerkiksi osakkeiden myymisestä tai ostamisesta.
Kansanosakesalkun kymmenen vuoden kokonaistuotto on 220 prosenttia. Toimialoittain verrattain hyvin hajautettu kansanosakesalkku lyö siis 55 prosenttiyksiköllä indeksin tuoton.
Kirjoittajat
