Sijoittajan neljä kohtalonkysymystä vuodelle 2026
Sijoittajan ensi vuoden isoimmat kysymykset liittyvät teknohypeen, Ukrainaan, Trumpin toimiin ja siihen, kääntyykö Suomen talous kasvuun, kirjoittaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
Jokaisen sijoittajan kannattaa vuoden alussa palauttaa mieleen oma sijoitussuunnitelmansa – sijoittamisen tavoitteet, aikajänne, riskinottohalukkuus ja oman talouden tilanne.
Tyypillinen sijoitusvirhe on keskittyä liikaa yksittäisiin sijoituspäätöksiin ja unohtaa kokonaisuus. Niinpä on hyvä lähteä liikkeelle suuresta kuvasta. Osakesijoittaminen ei ole spurtti vaan maraton.
Helsingin pörssi ilahdutti sijoittajia vahvalla kehityksellä vuonna 2025. Mitkä ovat ensi vuoden sijoitusteemoja ja mihin sijoittajan kannattaisi kiinnittää huomiota?
Helsingin pörssi ilahdutti sijoittajia vahvalla kehityksellä vuonna 2025. Mitkä ovat ensi vuoden sijoitusteemoja ja mihin sijoittajan kannattaisi kiinnittää huomiota?
1. Puhkeaako tekoälykupla?
Loppuvuonna 2025 sijoittajat ovat olleet yhä huolestuneempia suurten teknologiayhtiöiden kehityksestä. Historiallisesti teknologiset murrokset ovat olleet lyhyellä aikavälillä ylihypetettyjä ja pitkällä aikavälillä aliarvioituja. Tekoäly on tullut jäädäkseen, mutta on vielä epäselvää, mitkä toimialat ja yhtiöt tulevat taloudellisesti hyötymään kehityksestä.
Teknologiayhtiöiden kurssikehitys on olennainen sekä niihin suoraan sijoittaneille että lukuisille rahastosijoittajille. Yhdysvaltain suurimpia teknologiayhtiöitä – Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla – kutsutaan ihmeseitsikoksi. Näiden seitsemän yrityksen painoarvo on karkeasti arvioituna noin 20 prosenttia kehittyneiden maiden osakekurssien kehitystä mittaavasta MSCI World -indeksistä.
”IT-kuplassa parhaiten pärjäsivät osinko- ja arvosijoittajat.”
Suhtautuminen teknologiayhtiöihin on kaksijakoinen: nopea kasvu houkuttaa ja huolestuttaa sijoittajia. Sektorilta ei uskalleta olla poissa, mutta käänne voi tapahtuessaan olla nopea.
Tekoälyn kuplautumisesta huolestunut sijoittaja voi hakea oppia vuosituhannen vaihteen IT-kuplasta. Silloin parhaiten pärjäsivät osinko- ja arvosijoittajat. Saman toimialan sisällä eri yhtiöihin hajauttaminen ei tuolloin auttanut.
2. Saadaanko Ukrainaan rauha?
Sota on nostanut sijoittajien kiinnostuksenkohteeksi puolustusteollisuuden. Vaikka rauha saavutettaisiin, varautuminen jatkuu. Toisaalta puolustusyhtiöiden suurin kurssinousu on mahdollisesti jo nähty.
Ukrainassa on edessä suuri jälleenrakennus. Tästä hyötyisivät esimerkiksi infrarakentajat ja konepajat. Kauppasuhteiden normalisoituminen Venäjän kanssa voisi puolestaan hyödyttää lentotoimintaa, matkailua ja metsäteollisuutta. Kokonaisuudessaan rauhansopimus olisi Euroopalle positiivinen signaali.
”Rauha voisi parhaimmillaan parantaa kuluttajien luottamusta.”
Rauha voisi parhaimmillaan vaikuttaa myös kuluttajien ja sijoittajien riskikäsityksiin ja parantaa esimerkiksi Suomessa kuluttajien luottamusta sekä halukkuutta ostaa tuotteita ja palveluita. Myös kotimainen kiinteistö- ja rakennussektori voisi hyötyä asennemuutoksesta.
3. Mitä Trump tekee?
Vuoden 2025 suurin yksittäinen säikähdys sijoittajille oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin huhtikuinen julistus merkittävistä kauppatulleista. Nähdäänkö tulevina kuukausina vastaavia julkistuksia?
”tavallista suurempaan kurssiheiluntaan on hyvä varautua.”
Sijoittajan on hyvä varautua yllätyksiin ja tavallista suurempaan kurssiheiluntaan. Kurssiliikkeet tuovat sijoittajalle mahdollisuuksia myös kaupankäyntiin, mutta niiden ennakoiminen voi olla hankalaa.
Marraskuussa 2026 Yhdysvalloissa on välivaalit. Amerikkalaiset äänestävät usein oman kukkaron mukaan. Tärkeitä mittareita ovat inflaatio, työllisyys ja verotus. Trump pyrkinee miellyttämään äänestäjiä syksyn lähestyessä. Lisäksi keskuspankki Fedin pääjohtaja vaihtuu keväällä ja Trumpin tavoitteena on nimittää henkilö, joka laskee ohjauskorkoa. Koronlaskut tukevat tyypillisesti talouskasvua ja osakekursseja. Toisaalta liialliset koronlaskut voivat kiihdyttää inflaatiota.
4. Kasvaako talous?
Vuodelle 2026 odotetaan maltillista talouskasvua sekä Suomeen, Yhdysvaltoihin että laajemmin koko maailmaan. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia, Yhdysvaltojen 2,1 prosenttia ja maailman 3,1 prosenttia.
Nämä tulevaisuuden odotukset talouskasvusta on hinnoiteltu sisään osakekursseihin. Taantuma olisi sijoittajille negatiivinen yllätys, joka näkyisi todennäköisesti kurssilaskuna.
Sijoittajat seuraavat tarkalla silmällä signaaleja talouden kehityksestä.
”defensiiviset toimialat todennäköisesti kiinnostavat.”
Geopoliittiset riskit, huoli tekoälykuplasta sekä rauhallinen talouskasvu saavat sijoittajat vuonna 2026 todennäköisesti hyödyntämään sijoitussalkun tukijalkoina talouden suhdanteista vähemmän riippuvaisia niin sanottuja defensiivisiä toimialoja kuten pankit ja vakuutusyhtiöt, lääkkeet ja terveydenhuolto sekä energia. Samalla toive ja odotus talouskasvun kiihtymisestä näkyy – sijoittajat pyrkivät löytämään salkkuunsa myös talouden syklien mukana nousevia kasvuyhtiöitä.
Kirjoittajat
