Pörssiyhtiöt voivat jakaa varoja omistajille ja samalla kasvaa
Pörssiyhtiöiden osingoista vaikuttaa tulleen syntipukki, kun talouskasvun puutteeseen etsitään ratkaisuja, kirjoittaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
Miljoona suomalaista omistaa pörssiosakkeita, ja monet heistä pitävät tutkitusti osingoista. Onko talouskasvun puute heidän syynsä? Kasvaisiko talous reippaammin, jos kotimaiset pörssiyhtiöt leikkaisivat osinkojaan?
Valitettavasti ei. Kasvu ja osingot liittyvät toisiinsa. Riippuvaisuussuhde ei kuitenkaan tarkoita syy-seuraussuhdetta.
Merja Saarisen jutussa (HS Visio 11.3.) S-Pankin salkunhoitaja Juha Varis totesi, ettei osingonjakoa voi enää kasvattaa. Osakesäästäjien puheenjohtaja Svenne Holmström puolestaan ehdotti, että riittäisi, jos yhtiöt jakaisivat noin 30–50 prosenttia tuloksestaan osinkoina.
On totta, että kotimaiset pörssiyhtiöt jakavat kansainvälisiä verrokkejaan anteliaammin osinkoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osingonjakosuhde on merkittävästi matalampi kuin meillä. Kun katsotaan tarkemmin, huomataan, että Yhdysvalloissa pörssiyhtiöt tekevät sen sijaan hyvin paljon omien osakkeiden takaisinostoja. Osakkeiden takaisinosto on osinkojen rinnalla tapa maksaa omistajille voittoja. Kun osingot ja takaisinostot lasketaan yhteen, Yhdysvaltain 500 suurinta, S&P 500 -indeksissä seurattua yhtiötä palauttaa omistajilleen jopa 85 prosenttia vapaasta kassavirrastaan. Esimerkki osoittaa, että pörssiyhtiöt voivat jakaa varoja omistajille ja samalla kasvaa.
Osinkojen jakaminen ei myöskään ole ristiriidassa investointien kanssa. Jos yhtiö tekee vuosittain merkittäviä investointeja, sen tulos ja vapaa kassavirta jäävät itse asiassa pienemmiksi ja jaettava osinko näyttää suhteellisesti suuremmalta. Yhtiö voi rahoittaa investointeja paitsi tulorahoituksella myös ottamalla lainaa tai hakemalla omistajilta lisää rahoitusta osakeannilla.
Omien osakkeiden ostojen ajoittaminen ei ole helppoa. Ostoja tehdään usein, kun taloudessa menee hyvin ja osakekurssit ovat korkealla, sillä silloin yhtiöillä on eniten ylimääräistä kassavirtaa. Tämän takia kotimainen tapa jakaa osinkoja on monella tavalla kestävämpi.
Kotimaiset pörssiyhtiöt jakavat keskimäärin 70 prosenttia tuloksestaan omistajille osinkoina. Osa suosituimmista kansanosakkeista jakaa lähes tai jopa koko tilikauden tuloksen osinkoina. Näissä poikkeustapauksissa sijoittajien on hyvä ymmärtää, että lakipiste on saavutettu. Yhtiö ei voi kasvattaa osinkovirtaa ilman tuloksen kasvua.
Euromääräisesti kotimainen osinkopotti ei ole ennätystasolla, päinvastoin. Tarvitaan kasvua, jotta yhtiöille kertyy voittovaroja, joista osa voidaan jakaa omistajille. Osingoista päätetään keväällä yhtiökokouksissa. Osinkojen jakamatta jättäminen ei maagisesti johda investointeihin ja kasvuun. Parhaimmillaan osingot voivat tuoda talouteen hienon piristysruiskeen, kun varat siirtyvät yhtiöiltä osingonsaajille, jotka voivat sijoittaa tai kuluttaa rahat edelleen.
Teksti on alun perin julkaistu Helsingin Sanomissa 28. maaliskuuta.
Kirjoittajat
