Kannattaako sijoittaa? – Korkoa korolle -ilmiö

29.08.2017

Moni aloitteleva sijoittaja pohtii sijoittamisen kannattavuutta. Sijoittamiseen voi olla käytettävissä vain pieniä rahasummia ja vuotuinen tuotto voi olla aluksi vain joitakin kymmeniä euroja. Usein kuulee tällöin sanottavan, ettei sijoittamisessa ei ole järkeä. Väärin!

Kuvassa on kuvituskuva Korkoa korolle -artikkelista

Sijoittaminen on erittäin kannattavaa, olivat kyseessä sitten isot tai pienet rahasummat. Kaikki tämä perustuu niin kutsuttuun korkoa korolle -ilmiöön, jota kutsutaan myös maailman kahdeksanneksi ihmeeksi.

Korkoa korolle – ilmiön nimi juontaa siitä, että korkoa eli sijoitukselle maksettavaa tuottoa maksetaan paitsi alun perin sijoitetulle pääomalle, mutta myös edellisinä vuosina kertyneille tuotoille eli koroille. Sananmukaisesti korkoa maksetaan korolle.

Esimerkki: Sijoitetaan 1 000 euroa oletuksena 6 prosentin vuosituotto. Ensimmäisenä vuotena korkoa maksetaan 60 euroa. Toisen vuotena korko maksetaan 1 060 eurosta (sijoitettu 1 000 euroa + edellisen vuoden korko 60 euroa), jolloin korkoa maksetaan 63,6 euroa. Kymmenentenä sijoitusvuotena korkoa maksetaankin jo yli 100 euroa (sijoitetun pääoman ollessa jo yli 1 790 euroa).

Edellä olevasta esimerkistä huomataan korkoa korolle – ilmiön vaikutus. Koron suuruus kasvaa vuosittain, vaikka uusia lisäsijoituksia ei tehtäisikään. Kuvainnollisesti voidaan todeta, että ajan kuluessa ”raha tekee työtä” sijoittajan puolesta.

Sijoittamisessa sijoitusten aikajänteellä onkin erittäin suuri merkitys, erityisesti pienempien sijoitusten kohdalla. Seuraavassa esimerkissä havainnollistetaan sijoitusajan merkitystä korkoa korolle -ilmiössä. Esimerkissä säännöllisesti sijoitettava summa on pieni ja sijoitusaika pitkä.

Esimerkki: Sijoitetaan 50 euroa kuukausittain oletuksena 10 prosentin vuosituotto.

Edellä olevasta kuvaajasta nähdään sijoituksen arvon kehittyminen. Kuvaajassa on eritelty korko ja sijoitettu pääoma eli kuukausittaiset ”50 euroa” omiksi väreikseen pylväisiin. Kuvaajasta nähdään, että ensimmäisinä vuosina sijoituksen arvoa kasvattaa pääasiassa joka kuukausi sijoitettavat 50 euroa. Ajan kuluessa koron (vaaleansininen pylväs) osuus kasvaa ja voimistuu. Kuvaajasta voidaan nähdä, että koron osuus sijoituksen arvosta muodostuu säästöjä suuremmaksi 15 sijoitusvuoden jälkeen. Tällöin raha on tehnyt enemmän ”työtä” kuin omat kuukausittaiset säästöt. Säästämisen ja sijoittamisen aloittaminen kannattaakin siten aloittaa mahdollisimman varhain, vaikka sijoittamiseen olisi käytössä vain pieniä rahasummia.

Miksi sitten on järkevämpää sijoittaa ylimääräinen raha, kun pankitkin maksavat korkoa tileillä oleville varoille? Korkoerohan on vain joitakin prosenttiyksikköjä? Tähän saamme vastauksen tarkastelemalla, kuinka sijoitettupääoma kehittyy eri vuosituoton arvoilla.

Esimerkki: Sijoitetaan 1 000 € ja tarkastellaan, kuinka sijoituksen arvo kehittyy 1 %, 5 %, 8 % ja 10 % vuosituotoilla.

Yläpuolella olevasta kuvaajasta nähdään, että sillä on todella suuri merkitys, makuuttaako rahoja pankkitilillä, vai sijoittaako ylimääräiset varat tuottoisasti. Sininen käyrä kuvaa sijoituksen kehitystä 1 prosentin vuosituotolla eli korolla, jota tyypillisesti maksetaan säästöille tilillä. Sijoittamalla esimerkin 1 000 euroa tuottoisasti (5 %, 8 %, 10 %) voidaan pitkällä sijoitusajalla tienata moninkertaisesti pankkisäästäjään verrattuna, kuten kuvaajasta nähdään.

Korkoa korolle -ilmiötä voi kokeilla itse käyttämällä korkoa korolle -laskuria, johon voi valita itse haluamansa alkupääoman, vuosituoton, kuukausittaisen säästösumman sekä sijoitusajan. Korkolaskuri on valitettavasti käytettävissä tällä hetkellä vain englanniksi ja valuuttana ovat dollarit, mutta laskuri havainnollistaa silti hyvin korkoa korolle -ilmiötä.

Jaa artikkeli

Kommentit