DigiConsumers-hanke perehtyy nuorten talousosaamiseen
DigiConsumers-hanke on tutkinut nuorten talousosaamista sekä heidän ajatuksiaan taloustilanteestaan korona-aikana. Pörssisäätiö on yksi vuonna 2019 alkaneen hankkeen yhteistyökumppaneista.
Talousopetus painottuu yli 15-vuotiaisiin
Suomen Pankin kartoituksen mukaan talousopetus painottuu erityisesti yhdeksäsluokkalaisiin ja toisen asteen opiskelijoihin. Monet organisaatiot tekevät työtä kouluissa opetussuunnitelman toteutumiseksi tekemällä vierailuja, tuottamalla materiaaleja ja järjestämällä kilpailuja. Myös opettajien koulutukseen panostetaan. Pörssisäätiö on mukana järjestämässä opettajille vuotuisia Talous tutuksi -koulutuksia. Pörssisäätiön Pörssilähettiläsohjelmassa koulutetaan toisen asteen opiskelijoita pitämään talousaiheisia oppitunteja yhdeksäsluokkalaisille.
Koronan talous- ja terveysvaikutukset huolestuttavat nuoria
DigiConsumers-hankkeen tutkimusten mukaan yli puolet nuorista on huolissaan koronan vaikutuksesta Suomen talouteen. Kysely tehtiin kahdessa vaiheessa sekä keväällä koronan alettua että loppuvuodesta, ja nuorten huoli talousvaikutuksista oli noussut keväästä syksyyn. Nuorten huoli omasta terveydestä on kasvanut samalla tarkastelujaksolla.
Nuorista noin 40 % koki menettäneensä kesätyön koronan vuoksi. Kesätyöt ovat nuorilla tapa harjoitella työelämää ja saada säästöjä, joten kesätöiden puuttuminen vaikuttaa oman talouden hallinnan kehittymiseen. Neljännes nuorista kokee päivittäin stressiä taloudellisen tilanteen vuoksi ja vain kolmannes on tyytyväinen rahatilanteeseensa. Noin 37 % nuorista kykenee hoitamaan maksunsa, mutta rahaa ei jää säästöön. Kädestä suuhun siis pärjätään, ellei tule erikoistilanteita, jotka voivat horjuttaa tasapainoa.
Jotain positiivistakin voidaan kuitenkin nähdä koronatilanteessa: neljännes nuorista kokee, että koronan aikana rahaa on jäänyt säästöön, koska kulutusmahdollisuudet ovat pienentyneet.
Pisa-tulokset kertovat talousosaamisen polarisoitumisesta
Suomi osallistui kansainväliseen talousosaamistutkimukseen osana Pisa 2018 -tutkimusta. Talousosioon osallistui kaikkiaan 20 maata, joista parhaat tulokset sai Viro. Suomi tuli toiseksi ja Kanada oli kolmas. Suomessa polarisoituminen on Viroa suurempaa: heikot osaajat ovat Viroa heikommalla tasolla ja parhaimmat virolaisia parempia. Heikoimpien kymmenen prosentin osaaminen ei ole riittävällä tasolla tulevaisuutta silmällä pitäen.
Talousosaamisessa tyttöjen ja poikien ero ei ollut tilastollisesti merkittävä, vaikka muissa tutkittavissa aineissa tytöt ovat yleensä olleet poikia parempia. Pojissa sen sijaan oli enemmän heikkoja ja hyviä osaajia. Tiedon lähteitä selvitettäessä kävi ilmi, että Suomessa opettajilta saadun tiedon merkitys selkeästi muita maita suurempi, eli suomalaisten oppilaiden osaamiseen koululla on suuri merkitys.
Tulevaisuuden talousopetus alkaa neuvolasta
Tutkimustietojen julkaisun yhteydessä 15.1.2021 järjestettiin myös keskustelu, jossa eri puolueiden edustajat kommentoivat tutkimustuloksia ja tarvittavia toimenpiteitä. Keskustelussa pohdittiin keinoja nuorten työllistymiselle ja kuinka heikoimman osaamistason nuoret saadaan nostettua mukaan. Taloustiedon opettaminen alakouluikäisille, ehkä jopa varhaiskasvatuksessa, nousi esiin. Yhtenä mahdollisuutena nousi esiin Pörssisäätiön hyvänä pitämä mahdollisuus neuvoloiden vahvemmasta roolista ohjata talousopetusta kaipaavat tuoreet vanhemmat oikean tiedon äärelle.
Rahasta puhuminen on terveysteko – taloudelliset ongelmat itsenäistymisvaiheessa heijastuvat usein mielenterveysongelmina myöhemmässä vaiheessa. Talousopetuksen ja -ymmärryksen lisääminen ovat siis tärkeitä asioita sekä yksilön että koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.
