Keskustelu EU:n taksonomia-asetuksesta väärällä ladulla
Taksonomia-asetuksen tarkoitus on helpottaa pääomien kanavoimista kestäviin sijoituskohteisiin ja vähentää kestävistä sijoituskohteista kiinnostuneiden sijoittajien transaktiokustannuksia. Asetuksella ei siis kielletä mitään taloudellista toimintaa.
Euroopan unionin kutsuttu taksonomia-asetus on ollut otsikoissa. Taksonomia-asetuksen tarkoitus on helpottaa ilmastonmuutoksen torjumista luomalla kestävien sijoitustuotteiden ja investointien osalta luokitusjärjestelmä, jonka pohjalta rahoitusmarkkinatoimijat voivat arvioida kunkin sijoituskohteen kestävyyttä.
Näin helpotetaan pääomien ohjaamista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olennaiseen taloudelliseen toimintaan. Lisäksi yhtenäinen luokitusjärjestelmä ehkäisee rahoitusmarkkinoilla viherpesua, mikä vähentää kestävistä sijoituskohteista kiinnostuneiden sijoittajien transaktiokustannuksia, kun sijoittajien selonottokustannukset vähenevät.
Keskustelussa teknisiä sääntelystandardeja, joita annetaan taksonomia-asetuksen nojalla, on pidetty uhkana muun muassa kotimaiselle metsäteollisuudelle. Valtioneuvosto vastustikin asetuksen ilmastoa koskevan säädösehdotuksen hyväksymistä.
Taksonomia-asetus on kuin Luomu-leima
Keskustelussa on kuitenkin unohtunut asetuksen luonne: Taksonomia-asetusta voi verrata luomutuotteille myönnettävään sertifikaattiin: jos jotain taloudellista toimintaa tai sijoitustuotetta halutaan markkinoida rahoittajille kestävänä tai vihreänä, sen on täytettävä taksonomia-asetuksen vaatimukset. Vastaavasti kuin luomutuotteita koskeva sääntely ei velvoita ketään tuottamaan luomuomenoita tavallisten omenoiden sijaan, taksonomia ei pakota mitään taloudellista toimintaa taksonomian mukaiseksi. Kyseessä on siis luokittelutyökalu.
Tarkoitus on helpottaa pääomien kanavoimista kestäviin sijoituskohteisiin ja vähentää kestävistä sijoituskohteista kiinnostuneiden sijoittajien transaktiokustannuksia. Asetuksella ei siis kielletä mitään taloudellista toimintaa.
Osa kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa
Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2018 toimintasuunnitelman kestävän kasvun rahoituksesta. Siinä esitetään aiheesta kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi päätavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin, jotta saavutetaan kestävää ja osallistavaa kasvua. Tuolloin, kolme ja puoli vuotta sitten, kiireellisempänä ja tärkeimpänä pidettiin kestävien toimintojen yhtenäisen luokitusjärjestelmän perustamista.
Julkisen keskustelun pohjalta saa helposti käsityksen, että taksonomialla säänneltäisiin reaalitalouden yritysten taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Näin ei ole. Taksonomia on puhtaasti rahoitusmarkkinalainsäädäntöä, jolla luodaan kestävien sijoituskohteiden luokittelujärjestelmä, eikä siis kielletä minkäänlaisen taloudellisen toiminnan harjoittamista.
Niin kutsuttujen vihreiden sijoitustuotteiden kysyntä on kasvanut, joten taksonomia-asetuksen avulla sijoittajat saavat helposti tiedon siitä, mikä sijoitustuote on vihreä. Vastaavasti tämä kannustaa yrityksiä muuttamaan liiketoimintaansa kestävämmäksi, jos ne haluavat saada osansa kestäviin sijoituskohteisiin virtaavista pääomista.
Komissio päivitti kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa antamalla kesällä 2021 Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategian. Suomi tukee tätä kestävän rahoituksen strategiaa ja ilmoitti sitoutuneensa EU:n ilmastotavoitteisiin. Tähän liittyvässä Suomen EU-kannassa todetaan, että rahoitusmarkkinoiden kannalta yksi päätavoitteista on varmistaa sijoittajansuoja. Edelleen sijoittajien ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien tiedonsaannin paraneminen ja muutenkin kestävyystiedon laadun ja ymmärrettävyyden parantaminen on Suomen kannan mukaan tuettavaa. Nämä ovat juurin niitä tavoitteita, joita taksonomia-asetuksella pyritään edistämään.
Suomen kanta ristiriidassa aiempiin EU-kantoihin
Itse taksonomia-asetuksessa saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys jo loppuvuonna 2019, ja se annettiin kesäkuussa 2020.
Tuore keskustelu koskee niin kutsuttua taksonomia-asetuksen nojalla annettavaa delegoitua säännöstä: Euroopan komissiolle on siirretty valta antaa delegoitu asetus taksonomia-asetuksen neljän ympäristötavoitteen teknisistä arviointikriteereistä vuoden 2021 loppuun mennessä. Näillä toisen tason sääntelyvälineillä on tarkoitus konkretisoida ensimmäisen tason säädöksiä. Olennaista on, että alemman tason sääntelyn on noudatettava ensimmäisen tason sääntelyllä asetettuja raameja. Toisen tason sääntelyssä ei siis voi poiketa ensimmäisen tason sääntelyssä asetetuista puitteista tai antaa ristiriitaista sääntelyä.
Vaikka Suomi pitää delegoidun säädöksen tavoitetta ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisen edistämisestä tärkeänä, valtioneuvosto ei kannata delegoidun säädöksen hyväksymistä komission esittämässä muodossa. Syynä on se, että Suomen metsätalous saattaa rajautua taksonomian ulkopuolelle.
Tältä osin Suomen kanta on ristiriidassa suhteessa Suomen aiempiin EU-kantoihin. Teknisiä arviointikriteereitä ei tule vastustaa pelkästään sillä perusteella, että jokin nykyisellään harjoitettava taloudellinen toiminta on vaikea sovittaa suoraan taksonomian mukaiseksi.
Taksonomialla ja muiden kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman mukaisilla lainsäädäntöhankkeilla pyritään saamaan aikaan taloudellista toimintaa kestävämmäksi ohjaava vaikutus helpottamalla kestäviä investointeja. Asetus menettää merkitystänsä, jos tekninen arviointikriteeristö perustuu protektionistisiin poliittisiin päätöksiin tiedeperustaisuuden sijaan, sillä tällöin luokittelujärjestelmän käyttökelpoisuus rahoitusmarkkinatoimijoiden osalta laskee huomattavasti.
Uhkana turhat investoinnit
Yrityksille on hankalaa, jos taksonomian tekninen kriteeristö jää liian lepsuksi kestävän rahoituksen ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Yritykset saattavat ajautua tekemään turhia investointeja, jos ne suunnittelevat kestävyyteen liittyvät investointinsa vesitetyn kriteeristön mukaisiksi. Sijoitusten liian lyhytjänteinen ohjaaminen kohti kestävää liiketoimintaa ohjaa yritykset tekemään investointeja, jotka voivat jäädä riittämättömäksi. Tällöin lainsäätäjä joutuu kiristämään vesitettyä kriteeristöä, mikä taas on ongelmallista pitkäjänteisten investointien tekemisen kannalta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on perusteltua asettaa kriteeristö kunnianhimoiseksi.
Suomalaisyrityksillä hyvät mahdollisuudet pärjätä
Taksonomian on myös tarkoitus kannustaa yhtiötä siirtymään kestävämpään liiketoimintaan, koska sen avulla helpotetaan kestävien investointien rahoittamista. Taksonomiasta on siis apua myös yrityksille, vaikka niiden toiminta ei vielä olisi taksonomian mukaista. Siksi ei ole ongelma, että alkuvaiheessa valtaosa eurooppalaisesta taloudellisesta toiminnasta ei ole taksonomian mukaista.
Lisäksi kannattaa muistaa, että pohjoismaiset yritykset ovat vastuullisuudessa maailman kärkeä, eli etumatkalta lähtevät suomalaisyritykset todennäköisesti pystyvät kasvattamaan taksonomian mukaisen taloudellisen toimintansa osuuttansa liikevaihdostansa nopeammin kuin eurooppalaiset kilpailijat.
Lue asiasta tarkemmin Jesse Collinin Edilexiin kirjoittamasta artikkelista.
Kirjoittajat
