Miten korot määräytyvät?

04.03.2010

Näin korkotaso syntyy.Kun rahoitusmarkkinoilla lainan antajan ja lainan ottajan tarpeet kohtaavat, rahalle syntyy hinta eli korko. Lainan ottaja maksaa lainan antajalle eli sijoittajalle korvauksen siltä ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä. Korko ilmentää siis rahan aika-arvoa.

Euro on arvokkaampi nyt kuin tulevaisuudessa, koska ajan kuluessa rahan ostovoima alenee. Inflaation lisäksi hyvä peruste periä korkoa on vaihtoehtoiskustannus. Lainan antaja voisi tehdä rahoillaan muutakin kivaa kuin lainata sitä eteenpäin.

Korot jaetaan yleensä pitkiin ja lyhyisiin korkoihin. Kumpienkin korkojen taso määräytyy rahamarkkinoilla odotusten perusteella.

Pitkillä koroilla viitataan yleensä valtion liikkeelle laskemien yli vuoden pituisten joukkovelkakirjojen tuottoihin. Yksinkertaistettuna pitkien korkojen taso määräytyy siis pääasiassa valtion obligaatioiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pitkien korkojen tason taustalla ovat odotukset kyseisen valtion inflaatiosta ja talouskasvusta.

Lyhyillä koroilla tarkoitetaan lyhyempiaikaisen rahamarkkinarahoituksen korkoja, kuten vaikka kuukauden, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden Euribor-korkoja. Lyhyisiin korkoihin vaikuttavat odotukset talousalueen rahapolitiikasta.

Ohjauskorko on korkojen kuningas

Euroalueella rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankki. Keskuspankin tärkein rahapolitiikan väline on ohjauskorko.

Ohjauskorko on tavallaan korkojen kuningas, sillä markkinakorot seuraavat ja ennakoivat keskuspankin asettamaa ohjauskoron tasoa. Keskuspankki pyrkii korkopäätöksillään turvaamaan vakaata hintatasoa ja talouskasvua.

Käytännössä keskuspankki siis nostaa ohjauskorkoaan, kun se haluaa hillitä uhkaavaa inflaatiota ja liian voimakasta talouskasvua. Ja toisin päin: jos talouskasvu hiipuu, keskuspankki voi elvyttää kasvua laskemalla ohjauskorkoaan.

Jaa artikkeli

Kommentit