Näin professori ennustaa osakekursseja

Artikkeli
17.3.2020
Lukuaika
3 min

Usein sanotaan, että osakekurssien kehitystä ei voi ennustaa. Markku Kaustia on Aalto-yliopiston professori, joka on syvällisesti perehtynyt rahoitustutkimukseen ja sijoittajien käyttäytymiseen. Kaustian mukaan tutkimusyhteisö on sanonnasta toista mieltä.

– Rahoitustutkimus saavutti jo 1990-luvun alussa konsensuksen siitä, että osakemarkkinoiden tulevia tuottoja on mahdollista ennustaa. Tästä perusasiasta ovat samaa mieltä sekä Eugene Fama että Richard Thaler, Kaustia kertoo.

Fama ja Thaler ovat molemmat Chicagon yliopiston professoreita ja taloustieteen nobelisteja. Eugene Fama tunnetaan 1970-luvulla luodun tehokkaiden markkinoiden teorian isänä ja Richard Thaler julkaisi vuonna 1985 ensimmäisen Faman teorian kyseenalaistaneen tutkimuksen.

Rajut kurssiliikkeet eivät kerro tulevasta kurssikehityksestä

Miksi sitten aina sanotaan, että osakemarkkinoita ei voi ennustaa? Kaustian mukaan näin sanotaan, koska se on paras lyhyt vastaus, ja siksi, että monissa käytännön tilanteissa tuon vastauksen pohjalta toimiminen johtaa järkeviin päätöksiin.

– Asian todellinen laita on kuitenkin toinen, mutta vastaus silloin pidempi.

Kaustia on laatinut kymmenen kohdan listauksen askelmerkeiksi pidempään vastaukseen.

Ensinnäkin Kaustian mukaan koko osakemarkkinan rajutkaan kurssiliikkeet eivät ennusta mitään tulevasta kurssikehityksestä. Lähivuosien kurssikehitys ei sekään ennusta tulevaa.

Mennyt tuotto ennustaa tulevaa, taloussuhdanne vaikuttaa

Mitä sitten voidaan ennustaa?

– Yksittäisten osakkeiden kohdalla mennyt tuotto ennustaa tulevaa parin kuukauden tähtäimellä. Tätä kutsutaan momentumiksi. Myös kurssiheilunta ennustaa lisää kurssiheiluntaa, Kaustia selittää.

Jos halutaan ennustaa kurssikehitystä pitkällä, yli viiden vuoden aikahorisontilla, kannattaa katsoa koko markkinan arvostustasoa suhteessa yritysten tuloksiin. Kaustian mukaan matala arvostustaso suhteessa tuloksiin ennustaa hyvää kurssikehitystä pitkällä tähtäimellä. Tässä mittarina toimii koko markkinan tasolla laskettu P/E-luku.

Taloussuhdanne vaikuttaa osakemarkkinan tuottoihin. Taantuman ja laman aikana pidemmän ajan tuotto-odotus on korkeampi ja taas nousukausina osakemarkkinoiden tuotto-odotus on alhaisempi.

– Jos yritetään ennustaa kurssikehitystä muutaman kuukauden aikahorisontilla, ennustemalliin kannattaa laittaa seuraavat muuttujat: 10 vuoden ja 2 vuoden valtionlainojen korkoero, AAA- ja BB -luottoluokituksen yrityslainojen korkoero sekä markkinan keskimääräinen osinkotuotto, Kaustia neuvoo.

Eniten kärsineet toimialat toipuvat usein lopulta parhaiten

Mitä sijoittaja voi tutkimustuloksista oppia? Elämme nyt karhumarkkinaa ja moni haluaisi hyödyntää tutkimustuloksia omassa sijoitustoiminnassaan.

Kaustian mukaan pudotusten ja karhumarkkinoiden jälkeen yleensä parhaiten ovat kehittyneet ne osakeryhmät, toimialat tai sijoitustyylit, jotka ovat kärsineetkin eniten. 2000-luvun IT-kuplan puhjettua teknologiaosakkeet lähtivät uuteen nousuun ja finanssikriisin jälkeen pankkiosakkeet.

– Ilmiö ei kuitenkaan välttämättä päde yksittäisiin osakkeisiin, Kaustia varoittaa.

– Toisaalta tunnelman pudotessa markkinapsykologia ja suurten institutionaalisten sijoittajien likviditeetinhallintasäännöt aiheuttavat heikompien ja oudompien yksittäisten yritysten osakekursseihin ylisuuren pudotuksen, jolla on taipumus toipua.

Vaikka ennustettavuutta on monenlaista, käänteiden ajoituksen ennalta näkemiseen ei ole pystytty kehittämään selkeätä luotettavaa keinoa. Hajauttamalla ostot ja myynnit yli ajan voi helposti välttää sen, että kaikki osuisivat huonoimpaan mahdolliseen hetkeen.

Kuva: Minna Heusala / Pörssisäätiö