Osingonjako edellyttää maksukykyä
Syysosingon peruminen voi olla myös osakkeenomisajan edun mukaista, kirjoittaa Pörssisäätiön lakijohtaja Jesse Collin.
Viime vuosina yhä useampi pörssiyhtiö on siirtynyt maksamaan osinkoa useammassa kuin yhdessä erässä kansainvälisen markkinakäytännön innoittamana. Monet kansainväliset sijoittajat ovat tottuneet saamaan useamman kerran vuodessa osinkoa yhtiöiltä. Toisaalta osingonjaon pilkkominen useaan jakokertaan hyödyttää myös yhtiöiden kassanhallintaa etenkin, jos yhtiö toimii syklisellä toimialalla.
Osingonjaon lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa varoja myös eräillä muilla tavoin, kuten pääomanpalautuksena. Luettavuuden vuoksi käsittelen vain osingonjakoa.
Syksyllä jaettava osinko perustuu tyypillisesti kevään varsinaisessa yhtiökokouksessa tehtyyn osingonjakopäätökseen tai yhtiön hallitukselle annettuun valtuutukseen.
Osinkotuotto on monille sijoittajille yksi tärkeimmistä sijoituskriteereistä, mutta heikentyneen taloustilanteen vaikutus syksyllä jaettaviin osinkoihin on alkanut askarruttaa monia. Pitävätkö keväällä tehdyt päätökset syksylle ajoitetusta osingosta, jos yhtiön taloustilanne on heikentynyt?
Ennen kysymykseen vastaamista on perehdyttävä niin kutsuttuun osakeyhtiön maksunsaantijärjestykseen, jolla kuvataan yhtiön erilaisten rahoittajien ja velkojien keskinäistä etusijajärjestystä.
Yhtiön maksunsaantijärjestys
Yhtiön menot syntyvät usein ennen tuloja, joten vain harva yhtiö pärjää pelkällä tulorahoituksella, eli yrityksen omasta toiminnasta syntyneellä rahavirralla. Tarvitaan siis rahoitusta. Se voidaan jakaa oman pääoman ehtoiseen ja vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Oman pääoman ehtoista rahoitusta tarjoavat tyypillisesti osakkeenomistajat merkitsemällä uusia osakkeita ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta yhtiölle tarjoavat esimerkiksi luottolaitokset antamalla yhtiölle lainaa.
Laina tyypillisesti maksetaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti takaisin. Lainalle myös maksetaan tuottoa koron muodossa ennalta sovitun määrän verran. Yhtiön taloudellinen tilanne ei vaikuta velkarahoittajan asemaan, jos yhtiö pysyy maksukykyisenä.
Sen sijaan oman pääoman ehtoinen rahoitus, kuten osakkeita merkitsemällä tehty sijoitus, on lähtökohtaisesti ikuista. Osaketta ei makseta takaisin, eikä osakkeenomistajalle maksettavaa tuottoa ole määritelty etukäteen. Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus kiteytyy voiton tuottamiseen osakkeenomistajille, mikä käytännössä toteutuu jakamalla osa voitosta osakkeenomistajille. Mitä paremmin yhtiö menestyy, sen parempaa tuottoa osakkeenomistajat saavat.
Osakkeenomistajille on annettu myös valta nimittää yhtiön hallitus, ja osakkeenomistajat päättävät osingonjaosta yhtiökokouksessa. Osakeyhtiölaki ei anna yhtiön velkojille oikeutta puuttua yhtiön hallintoon. Ilman maksunsaantijärjestystä osakkeenomistajat voisivat yhtiön maksukyvyttömyyden uhatessa jakaa yhtiön varat itselleen ja jättää velkojat nuolemaan näppejään.
Tarvitaan siis yhtiön rahoittajien ja velkojien etusijajärjestyksen määrittävää maksunsaantijärjestystä. Yhtiön rahoittajista vain osakkeenomistajilla on mahdollisuus päästä nauttimaan yhtiön menestyksestä, mutta tämän vastapainoksi osakkeenomistajat on asetettu viimesijaiseen asemaan maksunsaantijärjestyksessä. Tämä tarkoittaa, että yhtiön on kyettävä maksamaan lainansa takaisin ja suoriutumaan muista veloistansa ennen kuin osakkeenomistajille voidaan jakaa varoja yhtiöstä. Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö ei ole maksukykyinen.
Osakkeenomistajilla on yhtiön rahoittajista korkein tuottopotentiaali, mutta myös korkein riski.
Maksukykytesti osingonjaon edellytyksenä
Päätettäessä osingonjaosta on noudatettava lain menettelytapasääntöjä, mutta ennen kaikkea mahdollisuus jakaa osakkeenomistajille varoja kulminoituu osakeyhtiölain maksukykytestiin.
Ennen varojenjaosta päättämistä ja myös varojenjakoa täytäntöön pantaessa tulee varmistua siitä, että yhtiö säilyy varojenjaon jälkeenkin maksukykyisenä. Osakeyhtiölain mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Tällä testillä suojataan yhtiön kaikkia velkojia.
Maksukykytesti on melko avoin ja sen sisällön määrittäminen on vaikeaa. Ainakin seuraaviin kysymyksiin tulee vastata maksukykytestiä suoritettaessa: on selvitettävä, onko kysymys maksukyvyttömyyden vai maksukyvyn arvioinnista, milloin testi on tehtävä, kuka vastaa testin suorittamisesta, mihin informaatioon maksukyvyn arviointi on perustettava ja kuinka kauas tulevaisuuteen yhtiön maksukykyä on arvioitava.
Maksukykyisyyttä puolestaan on arvioitava kaiken tiedossa olevan yhtiön taloudellista asemaa kuvaavan tiedon perusteella. Lähtökohtana on luonnollisesti uusin tilinpäätös, minkä lisäksi tarpeen vaatiessa on käytettävä myös esimerkiksi rahoitus- ja kassavirtalaskelmia.
Vastuu testin suorittamisesta on käytännössä yhtiön hallituksella. Maksukyvyn arviointi on aina tapaus- ja yhtiökohtaista. Selvää kuitenkin on, että maksukyvyn arviointi tapahtuu varojenjaon ajankohtana käytettävissä olevan informaation perusteella – jälkiviisastelulle ei anneta sijaa.
On ollut tilanteita, joissa yhtiö on ajautunut kassakriisiin varsin pian osinkojen maksamisen jälkeen. Tämä ei tarkoita välttämättä, että maksukykytestiä olisi rikottu. Olennaista on se, mitä tiedettiin tai huolellisesti menetellen olisi pitänyt tietää varojenjaon yhteydessä. Olosuhteet voivat muuttua varojenjaon jälkeen varsin nopeasti, eikä kukaan pysty ennustamaan tulevaa.
Osingonmaksu useassa erässä
Yhtiökokous päättää osinkojen jakamisesta. Yhtiökokouksen osingonjakopäätöksen on perustuttava edelliseen vahvistettuun tilinpäätökseen ja hallituksen ehdotukseen osingonjaosta.
Useammin kuin kerran vuodessa tapahtuvan osingonjaon voi toteuttaa helposti kahdella tavalla. Ensinnäkin yhtiökokous voi päättää, että osinko maksetaan esimerkiksi kahdessa erässä. Vaihtoehtoisesti yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään myöhemmin maksettavasta osingosta.
Hieman mutkia suoraksi vetäen, yhtiön hallituksen on varmistuttava yhtiön maksukyvystä molemmissa tapauksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että syksylle suunnitellut osingonjaot voivat peruuntua, jos yhtiön maksukyky on heikentynyt.
Pörssiyhtiöillä on kuitenkin usein varsin hyvät mahdollisuudet arvioida tulevien kuukausien tuloksentekokykyänsä kevään osingonjakopäätösten yhteydessä, ja yhtiöt tyypillisesti suhtautuvat vakavasti osinkotuottonsa ennustettavuuteen. Esimerkiksi pandemian tai kansainvälisen kriisin kaltaisia vaikeasti ennakoitavia yllätyksiä voi tulla.
Jos osingonjako jouduttaisiin perumaan, tällaista peruuttamispäätöstä voidaan pitää myös osakkeenomistajien edun mukaisena. Kassakriisin uhatessa on tärkeää pitää yhtiö maksukykyisenä, jotta tulevien vuosien taloudellinen menestys voidaan turvata.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Viisas Raha -lehdessä.
Kirjoittajat
