Villistä lännestä säännellyksi markkinapaikaksi

Sääntely suojaa sijoittajaa nykyään paremmin kuin koskaan ennen, mutta aina tilanne ei ole ollut yhtä hyvä. Sen tietää hyvin pörssin markkinavalvoja Olli Kukkonen. Hänellä tuli viime vuonna kolmekymmentä vuotta täyteen Nasdaq Helsingin palveluksessa.

Suomen arvopaperimarkkinat tunnettiin ulkomaisten sijoittajien silmissä villinä itänä Kukkosen tullessa taloon vuonna 1987, sillä markkinoiden sääntely oli niukkaa. Epäiltyjä väärinkäyttötapauksia käsitteli pörssin eettinen lautakunta. Vuonna 1987 lautakunnan käsiteltävänä oli viisi epäiltyä rikkomusta. Eräässä niistä todettiin, että välittäjä oli käyttänyt eettisesti väärin sisäpiiritietoa. Seurauksena oli ainoastaan välittäjän nimen julkaisu.

Vuonna 1989 voimaan tullut arvopaperimarkkinalaki korjasi tilannetta. Vasta siinä kriminalisoitiin kurssien vääristäminen ja sisäpiiritiedon väärinkäyttö. Viime vuonna pörssi jätti Finanssivalvonnalle noin 40 epäilyä eri väärinkäytöksistä. Rangaistuksetkin ovat eri luokkaa kuin ennen: törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä voi saada jopa neljä vuotta vankeutta.

Kasinovuosista lama-aikaan

Kasinovuodet 1980- ja 1990-lukujen taitteessa pistivät rahoitusmarkkinoiden pakan uusiksi. Rahaa sai pankeista entistä helpommin ja tämä näkyi suomalaisten kulutus- ja sijoituskäyttäytymisessä. Osakesijoittaminen alkoi kiinnostaa myös tavallista kansaa. Pörssisijoittajien määrä moninkertaistui muutamassa vuodessa siitäkin huolimatta, että markkinoilla tapahtui yhtä ja toista.

Päivää ennen kuin pörssi täytti 75 vuotta vuonna 1987, osakekurssit sukelsivat Yhdysvalloissa viidenneksellä. ’Mustan maanantain’ aallot kantautuivat myös tänne, mutta notkahdus korjaantui lähes entiselleen seuraavana päivänä”, Kukkonen kertoo.

Kasinopelureiden nimet Fryckman, Keitele, Kouri, Kulvik, Mäkelä, Tuunanen ja Uoti komeilivat otsikoissa nurkanvaltauksineen. Niin ikään SYP:n Miljoona-Mikan ja KOP:n Tosi on –Jaskan mittelöinti yritysten määräysvallasta oli iltauutisten vakioaihe.

Myös kaupankäyntivolyymit kasvoivat oman aikansa mittapuun mukaan huikeiksi kasinovuosina. Lama-aikana 1990-luvun alussa pörssivaihto taas kutistui rajusti. Heikoimmillaan se oli noin kymmenen miljoonan markan luokkaa päivässä.

Algoritmikauppaa nanosekunneissa

Pörssisalissa käydyn kaupankäynnin aikana markkinavalvonta tarkoitti sitä, että puheenjohtaja huusi mikrofooniin ”kaupankäyntitauko!”, jos kaupankäynnissä ilmeni jotakin epäilyttävää.

Kukkonen ei muista, että kaupankäyntiä olisi niihin aikoihin montaakaan kertaa keskeytetty pidemmäksi aikaa. Hetkellisesti kylläkin, jos esimerkiksi kurssit käyttäytyivät poikkeuksellisesti.

”Julkihuudon päättyminen vuonna 1990 oli yhden aikakauden loppu. Haikeaa oli, että päivittäinen kanssakäyminen meklareiden kanssa jäi”, hän sanoo.

Samana vuonna pörssi otti käyttöönsä automatisoidun elektronisen HETI-kaupankäyntijärjestelmän (Helsinki Exchange Trading and Information System), joka toimi sekunnin tarkkuudella.

Nyt sekunti on ikuisuus ja nanosekunti arkipäivää. Algoritminen kaupankäynti on lisääntynyt voimakkaasti, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa robotit vastaavat jo noin puolesta kaikesta kaupankäynnistä.

Helsingin pörssissä työskentelee tällä hetkellä seitsemän markkinavalvojaa, jotka valvovat pörssikaupankäyntiä, pörssiyhtiöitä sekä niiden tiedonantovelvollisuutta. Pörssivaihto Helsingissä on noin 600 miljoonaa euroa päivässä ja kauppoja tehdään keskimäärin 100 000 päivän aikana.

Sääntely turvaa sijoittajansuojan

Jos kolmekymmentä vuotta sitten arvopaperikaupassa elettiin kuin pellossa, niin nyt sääntely on Kukkosen mukaan viety arvopaperimarkkinoiden osalta toiseen laitaan.

Sijoittamisen pelisääntöjä on entisestään selkiytetty ja sijoittajansuojaa parannettu vuoden 2018 alusta voimaan tulleella uudella Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivillä, (MiFID II). Edellisen direktiivin (MiFID I, 2007) jäljiltä sijoituspalvelulakiin oli jäänyt porsaanreikiä, joita haluttiin paikata uudella sääntöpaketilla.

Kaupankäynnin valvonnan lisäksi myös listayhtiöiden toiminta on tarkan luupin alla. Käytössä oleva SMART-valvontajärjestelmä havaitsee kaupankäynnin pienimmätkin poikkeamat, joita kaupankäyntivalvojat analysoivat.

Keskimäärin kaupankäynnin valvontajärjestelmä antaa hälytyksiä poikkeuksellisista tapahtumista 100-150 päivässä”, sanoo Kukkonen.

Suurin osa hälytyksistä on hänen mukaansa selitettävissä esimerkiksi yhtiön julkaiseman tiedotteen sisällöllä. Tämän vuoden alku on ollut hermostunutta, ja markkinat reagoivat herkästi pienimpiinkin uutisiin. Sosiaalisessa mediassa leviävät valeuutiset ovat Kukkosen mukaan uusi haaste.

Valvonnan tehtävä on putsata epärehellinen ja sääntöjen vastainen toiminta ja lujittaa sijoittajien luottamusta arvopaperimarkkinoihin. Yhteistyö pörssiyhtiöiden kanssa on tiivistä.

Kukkonen on seurannut aitiopaikalta, miten kasinovuosien seurauksia podettiin syvässä lamassa, miten it-hype päättyi 2000-luvun alussa suureen romahdukseen ja miten finanssikriisistä rimpuiltiin ulos. Huhtikuussa hän jää eläkkeelle markkinavalvojan tehtävästään ja siirtyy lehterille seuraamaan maailman menoa.

Teksti: Riitta Ekholm
Kuva: Kiia Etelävuori

Piditkö tästä tekstistä? Tilaa sähköpostiisi Pörssisäätiön kerran viikossa ilmestyvä uutiskirje, niin artikkelimme eivät jää jatkossakaan huomaamatta.