Viime vuosikymmenten nousut ja laskut Helsingin pörssissä

Moni sijoittaja miettii, milloin kannattaisi ostaa tai myydä. Tulevaisuuteen ei näe kukaan. Omaa toimintaa voi ja kannattaa kuitenkin suunnitella etukäteen. Milloin juuri sinä ostat, milloin myyt ja milloin et tee mitään?

Katsaus historiaan auttaa hahmottamaan markkinasyklejä. Sijoituskonkari, aiemmin eQ:ssa salkunhoitajana toiminut Hannu Angervuo on koonnut yhteen lukuja pörssin nousu- ja laskukausista Suomessa vuodesta 1964 lähtien.

Angervuo vertaa pörssikurssien kehitystä talouden suhdanteisiin.

”Helsingin pörssissä Suomen vienti näkyy erittäin selvästi: jos vienti on lisääntynyt, ovat myös kurssit nousseet”, Angervuo sanoo.

Normaali pieni kurssilasku 20–30 prosenttia

”Yleensä laskut ovat lyhyitä mutta teräviä, nousut pitkiä ja erittäin palkitsevia sijoittajan kannalta.”

Normaali pieni lasku on ollut 20–30 prosenttia. Lamassa lasku voi olla yli 70 prosenttia. Suunnilleen kerran vuosikymmenessä Helsingin pörssi on pudonnut vähintään 50 prosenttia. Siihen on liittynyt usein talouden heikko kehitysjakso.

Yleensä kurssihuiput on saavutettu kevätkaudella ja nimenomana pohjoisella pallonpuoliskolla, syksyisin taas on ollut usein pudotuksia. Tähän on aivan selkeä pörssiyhtiöiden vuosikalenteriin liittyvä selitys: keväällä tulee huippu, kun yleensä on osingot jaettu keväisin. Syksyllä taas moni sijoittaja ja salkunhoitaja alkaa myydä varmistaakseen, että saa kotiutetuksi vuoden tuloksen.

Tämä on muuttumassa Suomessakin, kun yhä useampi suomalainen pörssiyhtiö jakaa osinkoja useammin kuin kerran vuodessa, jopa neljä kertaa vuodessa.

2020-luku on ollut sijoittajille poikkeusaikaa

2020-luvulla on eletty kriisistä toiseen, kun ensin tuli aivan yllättäen maailmanlaajuinen koronakriisi ja nyt Euroopassa on sota, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Koronakriisissä pörssikurssit laskivat noin 36 prosenttia, ja lasku kesti vain noin puolitoista kuukautta.

”Kukaan ei olisi uskonut, että kurssit putoavat noin paljon saatikka että ne puolessa vuodessa palaisivat ennalleen”, Angervuo sanoo.

Ukrainan sota puolestaan ei ole aiheuttanut ulkomaisten omistajien joukkopakoa Helsingin pörssistä.

Sijoittajalla on paljon tarkkailtavaa

Sijoittajan kannattaa tarkkailla keskuspankkien toimia arvopaperiostojen lopettamisen ja koronnostojen osalta, poliittisia jännitteitä kuten kauppasodan tai pahimmillaan jopa sodan uhkaa, inflaation ja öljyn hinnan kehittymistä sekä tuloskautta. Yleensä laskun aloittaa kuitenkin jokin arvaamaton tapahtuma. Nämä aiheet ovat olleet 2020-luvun sijoittajalle valitettavan tuttuja.

Nyt moni sijoittaja pelkää erityisesti USA:n mutta myös eurooppalaisten keskuspankkien kiristävät rahapolitiikkaansa lopettamalla arvopaperimarkkinaosto-ohjelmiaan ja nostamalla ohjauskorkoja.

Nousukaudet ja laskukaudet Helsingin pörssissä

Nousukaudet numeroina

• Pisin nousukausi on kestänyt toistaiseksi jo peräti 119 kuukautta heinäkuusta 2012 tähän kevääseen 2022.
• Seuraavaksi pisin nousukausi kesti 90 kuukautta vuosina 1992–2000. Pörssikurssit nousivat yhteensä 842 prosenttia.
• Muut nousut ovat olleet maltillisempia ja pysyneet pääosin kestoltaan 52–77 kuukaudessa.
• Kasvuprosentit ovat vaihdelleet noin 98 prosentista suurimmillaan yli 840 prosenttiin.
• Lisäksi vuodesta 2011 alkaen eurokriisi pysäytti sitä edeltäneen nousun lyhyeen ja aiheutti notkahduksen. Se ei kuitenkaan johtunut suhdannesyklistä, kuten muut kuvaajan härkä- ja karhumarkkinat.

Lukuja laskukausilta

• Laskukausista pitkäkestoisin on ollut 49 kuukautta aikavälillä 1973–1977. Silloin pudotus pörssissä oli 51 prosentin suuruinen. Prosentteina laskettuna suurin notkahdus on ollut vuosina 1989–1992, jolloin pudotusta oli 72 prosenttia.
• Lyhyimmillään lasku oli 15 kuukauden mittainen eli vain vähän yli vuoden 1984–1985, jolloin pudotusta tuli 24 prosentin verran.
• Kurssilaskut ovat siis olleet prosentteina 24–72 prosentin välillä.

Tee sijoitussuunnitelma, kun on seesteistä

Sijoittajan kannattaa päättää jo etukäteen, kuinka toimii markkinakehityksen eri vaiheissa. Esimerkiksi kurssien kääntyessä laskuun osa myy, osa ostaa lisää, osa ei reagoi mitenkään. Kaikki vaihtoehdot ovat hyviä. Tärkeintä on suunnitelma ja sijoittajan kärsivällisyys, jotta ei tulisi ostaneeksi ainoastaan markkinan huipulla ja myyneeksi kaikkea halvimpaan hintaan.

Yksi vaihtoehto on ajallinen hajauttaminen. Silloin sijoittaja ostaa osakkeita tasaisesti säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Siten hän varmistaa, että ostoja kertyy syklin eri vaiheissa.

Itseltään kannattaa myös säännöllisin väliajoin kysyä, tuleeko sijoitetuille rahoille tarvetta lähitulevaisuudessa. Lasku on tavallisesti kestänyt pari vuotta. Voitko tarvittaessa pitää omistuksia vielä laskukauden yli, jos kurssit kääntyvät? Ole suunnitelmallinen, jotta sinun ei tarvitse myydä hintojen ollessa aivan pohjalla.

Kurssien heilahdellessa kannattaa myös muistaa sijoittajan paras ystävä eli aika. Korkoa korolle -ilmiö pääsee kasvattamaan eniten pitkäjänteisen sijoittajan salkkua. Vaikka menneisyys ei olekaan tae tulevasta, historiassa seuraava pörssihuippu on ollut aina edellistä korkeampi.

Sijoittaminen on pitkäjänteistä

”Sijoittaminen on hirveän pitkäjänteistä hommaa, kannattaa katsoa, ei kolme vuotta, vaan oma ja mielellään perillisten elinkaari”, Hannu Angervuo muistuttaa.

”Istu vain osakkeiden päällä, aika parantaa haavat.”

Angervuon neuvoo näin: älä osta osakkeita lisää, jos tuntuu hyvältä. Osta silloin, jos edellinen ostosi tuntuu pahalta, silloin on halpaa.

Ja toinen neuvo: Seuraa USA:n pörssiä. Jos Yhdysvaltain pörssi lähtee kovasti johonkin suuntaan, kyllä Euroopan pörssit lähtevät perässä.