Korona-vaikutuksia ja Bitcoineja Talous tutuksi -koulutuksessa
Toinen seminaaripäivä järjestettiin webinaarina torstaina 10.9. Tilaisuuden aluksi pääekonomistit Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta ja Henna Mikkonen Säästöpankkiryhmästä keskustelivat koronan vaikutuksista maailmantalouteen ja Suomen taloustilanteeseen. Korona aiheutti keväällä hyvin jyrkän pudotuksen globaaliin talousdataan, mutta indikaattorit lähtivät touko-kesäkuun vaihteen pohjan jälkeen nopeaan nousuun patoutuneen kysynnän purkautuessa ja yritysten täyttäessä varastojaan. Heleniuksen mukaan kesän jälkeen paranemisvauhti on kuitenkin hiipunut ja varovaisuus leimaa kasvuennusteita.
Rajussa talouden alamäessä toisella vuosineljänneksellä Suomi pärjäsi suhteellisen hyvin ja BKT laski alle 5 %, kun esimerkiksi Iso-Britanniassa laskua oli yli 20 %. Suomen tautitilanne oli melko hyvin hallinnassa ja tehtaat ja kaupat pysyivät toiminnassa. Myös kovasti kärsineen matkailun rooli on Suomen taloudessa monia maita pienempi. Suomalaisten hyvät digivalmiudet auttoivat etätöihin ja etäopetukseen siirryttäessä. Mikkonen on kuitenkin huolissaan, kuinka pudotus näkyy viiveellä viennissä ja teollisuuden tilauksissa syksyn mittaan.
Pääekonomistit keskustelivat myös tuottavuuskehityksestä, mitä se tarkoittaa, sen merkityksestä talouden kasvulle ja miksi sen kasvuvauhti on heikentynyt. Korona voi kuitenkin Mikkosen mielestä tarjota myös mahdollisuuden tiedon laajempaan jakamiseen ja sitä kautta uusiin innovaatioihin.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoi omassa puheenvuorossaan, kuinka korona keskeytti helmikuussa pitkän osakemarkkinoiden nousun. Helmikuun huipusta osakekurssit laskivat kuukaudessa yli 30 %, mutta korjasivat takaisin nousuun poikkeuksellisen nopeasti. Suomen Osakesäästäjien ja Pörssisäätiön tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset yksityissijoittajat hyödynsivät laskeneet hinnat ja kolmannes vastaajista lisäsi maaliskuussa osakepainoa salkussaan. Moni näki kurssilaskun myös hyvänä mahdollisuutena lähteä mukaan osakemarkkinoille, ja uusia sijoittajia tulikin markkinoille helmi-maaliskuussa lähes 30 000, mitä osaltaan tuki myös osakesäästötilin hyvä vastaanotto.
Tilaisuuden lopuksi Suomen Pankin Aleksi Grym valaisi kryptovaluuttojen ja digitaalisen keskuspankkirahan saloja. Hän selvensi hyvin mm. virtuaalivaluuttojen, käteisen rahan, digitaalisen rahan eroja sekä kertoi rahoitusjärjestelmän ja maksujärjestelmän toiminnasta. Esityksen lopussa hän vielä kävi pohdintaa, mitä tapahtuisi, jos käteisestä luovuttaisiin kokonaan.
Päivän seminaari oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja esitykset on nähtävillä täällä.
