Pörssisäätiön vaaliselvitys: Näin puolueet linjaavat

Tapaamme vuosittain tuhansia osakesäästäjiä Pörssisäätiön tapahtumissa. Selvitämme yksityissijoittajien näkemyksiä lisäksi laajan sijoittajabarometrin avulla yhdessä Suomen Osakesäästäjien kanssa. Kokosimme saamiemme kysymysten ja toiveiden pohjalta kyselyn, jonka lähetimme eri puolueille. Kyselyyn vastasivat kaikki sen saaneet eli keskusta, kokoomus, sosiaalidemokraatit, vihreät, perussuomalaiset, siniset, vasemmistoliito, kristillisdemokraatit ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue.

Talousopetuksen lisäämiselle yksimielinen kannatus

Jokainen yhdeksästä vastanneesta puolueesta oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että talousopetuksen määrää tulisi lisätä koulujen kaikille yhteisissä pakollisissa opinnoissa. Nykyään peruskoulussa on varattu yksi kaikille pakollinen kurssi talousasioiden käsittelyyn, yhdeksännellä luokalla yhteiskuntaopissa. Lisäksi taloutta opetetaan osittain muiden oppiaineiden kuten kotitalouden tunneilla.

Vastauksissa korostui, että opetusta etenkin oman talouden hallinnasta kaivataan lisää. Vihreät, RKP ja kokoomus toivat avoimissa vastauksissaan esiin huolen nuorten kasvavista talousongelmista. Tutkimusten mukaan talousopetus koulussa näyttäisi edistävän lapsen vaurastumista vanhemmalla iällä, huomautti perussuomalaiset. Oman talouden hallinnan lisäksi talousopetukseen kaivattiin lisää työelämää, yrittäjyyttä ja kansantaloutta koskevia sisältöjä.

Taloustaidot ovat tärkeä osa nuorten hyvinvointia. Keskusta kannattaa talousopetuksen lisäämistä kaikilla koulutusasteilla. Kansantaloudellisen ymmärryksen lisäksi tarvitaan myös arjen taloudenhallintaan liittyvää käytännön osaamista. Talousosaamisen lisääminen vähentäisi eriarvoisuutta merkittävällä tavalla, kun talouskoulutus ei jäisi vain kotien ja omakohtaisten kokemusten varaan.
– Keskusta

Kysyimme myös, tulisiko politiikan avulla kannustaa suomalaisia säästämään ja sijoittamaan. Väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olivat kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta. Puolue perusteli ”ei samaa eikä eri mieltä” -vastaustaan sillä, ettei sijoituspäätöksiä tule ohjailla vaan politiikan tulisi luoda veroneutraalit puitteet.

– On upeaa, kuinka laajasti Suomen päättäjät haluavat lisätä talousopetusta ja kannustaa kansalaisia myös politiikan keinoin säästämään ja sijoittamaan. Olemme Pörssisäätiössä samaa mieltä siitä, että verotuksen tulee olla neutraalia eikä ohjata sijoituspäätöksiä. Nyt kuitenkin suuri osa suomalaisten varoista on kiinni asunnoissa tai tuottamattomana pankkitileillä. Tuottavampaan säästöjen käyttöön ja parempaan hajauttamiseen olisi hyvä kannustaa, kommentoi Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kyselyn tuloksia.

Suomalaisten sijoitusvarallisuus on jäljessä verrokkimaista kuten Ruotsista. Käytämme enemmän rahaa rahapeleihin kuin sijoittamiseen. Kokoomus haluaa kannustaa suomalaisia laajemmin sijoittamiseen ja säästämiseen. Uusi osakesäästötili on yksi konkreettinen kannustuskeino.
– Kokoomus

Pientenkin omistajien oikeuksista huolehdittava, valtio voi olla edelläkävijä

Kyselyyn vastanneet puolueet ovat yksimielisiä siitä, että omistajien oikeuksiin vaikuttavia lakeja, kuten osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja saneerauslainsäädäntöä uudistettaessa on otettava huomioon myös pienten osakkeenomistajien oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet.

Pienosakkaan oikeusturvasta on huolehdittava. Jotta pystyttäisiin etenemään kohti kansankapitalismia, jossa suomalaiset pääomat päätyvät kiertoon satojen tuhansien ihmisten sijoituksina suomalaisiin yrityksiin, on varmistettava, että pienosakkaan rooli on niin houkutteleva kuin mahdollista.
– Vihreät

SDP, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmisto, RKP, siniset ja kristillisdemokraatit olivat myös täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että valtio-omistajan tulee ottaa nykyistä vahvempi rooli yritysten hyvien käytäntöjen, kuten vastuullisuuden ja omistajien oikeuksien kehittämisessä.

Osakesäästötilin jatkuvuus ja ennakoitavuus tärkeää

Valtaosa puolueista pitää tärkeänä osakesäästötilin jatkuvuutta ja sitä, ettei äkillisiä muutoksia tehdä. Vaikka erimielisyyksiä osittain on, kukaan ei ole vahvasti sillä kannalla, että tilin toimintaa tulisi muuttaa nyt kun lait on hyväksytty. Kannatusgallupeiden kärjissä keikkuva SDP ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen, mikä vaikuttaisi viittaavan siihen, ettei puolueen suunnitelmissa ole romuttaa jo päätettyjä osakesäästötililakeja. Suomessa on myös pidetty periaatteena, ettei edellisen hallituksen päätöksiä lähdetä purkamaan, vaan lainsäädäntötyössä katsotaan eteenpäin tulevaisuuden ratkaisuihin.

SDP kirjoittaa avoimessa vastauksessaan, että puolue kannattaa tiiviitä veropohjia, jotta verotus on mahdollisimman tasapuolista ja siten veroprosentit voidaan pitää matalina. Puolueen mukaan veroprosenttien alentaminen on parempi vaihtoehto kuin osakesäästötilin kaltainen veroporkkana. Kenties näemme siis ensi hallituskaudella sosiaalidemokraateilta ehdotuksen sijoittajien veroprosentin alentamisesta?

Tavoitteemme on ollut nimenomaan piensijoittamiseen aktivoiminen, johon uskomme tilin kannustavan. Suomessa on nyt noin 800 000 osakesäästäjää, joiden verokohtelu on ollut huomattavasti suursijoittajia raskaampaa. Tämä muuttuu nyt.
– Sininen tulevaisuus

Osinkoverotukseen odotettavissa uudistuksia

Suurin osa puolueista haluaa remontoida osinkoverotusta. Vihreät, RKP, vasemmisto, kokoomus ja perussuomalaiset ovat kaikki sitä mieltä, että listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen pitäisi olla lähempänä toisiaan. Puolueet korostavat vastauksissaan verotuksen neutraalisuuden ja tasapuolisuuden tärkeyttä.

Myös SDP haluaa uudistaa listaamattomien yritysten osinkoverotusta korottamalla niiden osinkoveroprosenttia ja lisäämällä lähdeveron niille, jotka on nykyään vapautettu osinkoverosta.

”SDP on esittänyt listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamista valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmän ehdotuksen pohjalta. Pörssiosinkojen verotusta uudistaisimme ensisijaisesti tiivistämällä veropohjaa, jolloin veroprosentteja voisi olla mahdollista alentaa.”
– SDP

Kristillisdemokraatit, keskusta ja siniset perustelevat nykyisen osinkoverotuksen tukevan yrittäjyyttä, eivätkä siksi halua tuoda listattujen ja listaamattomien yritysten verotusta lähemmäs toisiaan. Siniset kertoo haluavansa osakesäästäjälle ja piensijoittajalle vielä sitäkin suuremman huojennuksen siten, että pienet osingot listatuissa yrityksissä vapautetaan kokonaan verotuksesta.

­– Tämänhetkinen osinkoveromalli ei sovi enää nykymaailmaan, mikä näkyy myös vastauksissa. Osinkoverotukseen on odotettavissa uudistuksia seuraavalla hallituskaudella. Verotus kohtelee erityisen epäreilusti pörssiosakkeita omistavia piensijoittajia sekä aloittelevia ja osaamisen myymiseen perustuvia yrityksiä. Sen sijaan verotus suosii paljon nettovarallisuutta kerryttäneitä, vanhoja ja vauraita yhtiöitä. Yrittäjyyteen pitää kannustaa, mutta nykyinen malli ei toimi kannusteena halutulla tavalla, Pörssisäätiön Lounasmeri kommentoi.

Tällä hetkellä verotuksen ero listaamattoman yrityksen, jolla on paljon omaa pääomaa ja juuri perustetun yrityksen, jolla on vähän omaa pääomaa, on suuri. Omalla pääomalla pitäisi olla pienempi painoarvo pääomaverotuksessa. Meillä on nopeasti kasvavia osaamiseen perustuvia yrityksiä, joilla on henkilöresursseja, mutta vähän rahallista pääomaa.
– RKP

Pääomatuloverotuksen progressiivisuutta koskevista vastauksista löytyy jonkin verran hajontaa. Keskusta, kristillisdemokraatit ja kokoomus ovat sitä mieltä, ettei progressiota tule kiristää. RKP ja siniset painottavat sitä, ettei ero ansiotulojen verotuksen ja omistamisen verotuksen välillä saisi olla liian suuri. Vasemmistoliiton mukaan nykyinen asteikko on liian rankka piensijoittajille. Sen mukaan suurista pääomatuloista puolestaan maksetaan vain vähän veroja suhteessa ansiotuloihin.

Perussuomalaiset haluaa neutraalia verotusta ja verotuksen tarkastelemista kokonaisuutena. Vihreät ja SDP ovat jokseenkin samaa mieltä siitä, että pääomatulojen verotusta voisi kiristää. ”Liian suuri ero pääomatuloveron ja yhteisöveron välillä luo väärän kannustimen muuttaa pääomatuloja yritystuloksi, joten kovin paljon suuremmaksi eroa ei kannata kasvattaa”, vihreät kirjoittaa avoimessa vastauksessa.

Pörssisäätiön kysely koostui seitsemästä väittämästä, joista jokaisessa vastausvaihtoehtoina olivat täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä ja en osaa sanoa. Lisäksi puolueet saivat kommentoida vapaaseen vastauskenttään halutessaan.

Vaaleissa voit vaikuttaa! Ennen äänestämistä kannattaa selvittää oman ehdokkaan näkemykset muun muassa yksityissijoittajien asemasta ja kansankapitalismista.

Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje, niin saat jatkossa sähköpostiisi tietoa muun muassa sijoittamiseen liittyvästä talouspolitiikasta.

Teksti ja kuvat: Kiia Etelävuori