Sijoittaja kertoo: Sijoitusharrastus alkoi finanssikriisin jälkeen
Timo Haikarainen muistaa, kuinka hän puski opiskeluaikoina kotiin tiedekunnan kirjastosta iltahämärässä ja räntäsateessa. Silti hän oli tyytyväinen opiskellessaan liikuntatieteitä, unelmien alaansa.
Ainoa iso ’mutta’ oli kyllästyminen tarjousmaksalaatikkoon, tonnikalaan ja hernekeittoon. Menu ei todellakaan vastannut ravitsemustieteen luentojen oppeja. Kauppakori oli pakon sanelema; pankkitili ammotti tyhjyyttään. Tähän mies halusi muutoksen.
Pikkuhiljaa Haikarainen alkoi kerryttää säästöjä ja taloudellista puskuria. Vuonna 2009, finanssikriisin jälkeen, oli aika ostaa ensimmäiset osakkeet. Haikarainen ajatteli ajoituksen olevan oikea, sillä kurssit laahasivat kaikkien aikojen pohjassa finanssikriisin temmellyksessä.
”Määrät olivat pieniä, mutta ostin eriä koko ajan”, hän kertoo.
Pienistä puroista taloudellinen turva
Nykyään Haikarainen on intohimoinen osakesijoittaja ja kokenut liikunta-alan yrittäjä. Ensin toiminimen ja sittemmin osakeyhtiön perustamisen sekä sijoittamisen myötä pienistä puroista on syntynyt turva, jonka varassa voi jo ottaa vähän rennommin.
Osakesäästämiseen, kuten kaikkeen muuhunkin tekemiseen, Haikarainen perehtyy perinpohjaisesti. Hän ajattelee yrittäjänä olemisesta ja sijoittamisesta samalla tavalla kuin kilpaurheilusta: tulosta pitää syntyä ja sen pitää näkyä ylös sojottavina numeroina. Aina ei ole ollut näin, vaan polku on taittunut takapakkien ja oivallusten vuoropuheluna.
”Ohjenuoranani on se, että fiksut oppivat toisten virheistä, keksiverrot omistaan ja tyhmät ei niistäkään. Kun joskus onnistuisin tarraamaan ensimmäisestä kiinni.”
Osta hyvää halvalla
Yrityksellä pitää olla hyvä tarina, jotta se saa sijoittajamassat liikkeelle. Tähän virtaan Haikarainen ei lähde. Hän on puhtaasti arvosijoittaja, joka on saarionsa sekä oksaharjunsa lukenut ja pitää kiinni Warren Buffetin neuvosta iskeä silloin, kun veri virtaa kaduilla.
Pörssiyhtiö, joka takoo tasaisesti ja jonka voitto sekä kassavirta ovat kohdallaan, miellyttää Haikaraista. Salkussa on noin 97 prosenttia suoria osakkeita ja niistä 15 pinnaa metsää. Pienillä määrillä hän on hankkinut myös indeksejä.
”Suuri paino on kymmenellä eri toimialojen arvo-osakkeella”, sanoo Haikarainen.
Sijoittamisessa hän kuuntelee konkareita tarkalla korvalla. Heiltä on tarttunut esimerkiksi se oppi, ettei markkinoiden absoluuttisia pohjia ja huippuja löydy kuin hyvistä tarinoista.
”Alussa saatoin ostaa naiivinkin vinkin perusteella jotakin osaketta ja onnistuin tuurilla. Tunnusluvut eivät vielä olleet täydellisesti hallussa.”
Haikarainen pyrkii seisomaan valintojensa takana eikä tämän vuoksi juurikaan myy osakkeitaan. Metsä- ja konepajayhtiöiden ohella Fortum on ollut kohteena salkun aatelia.
Hötkyilyn lyhyt historia
Kun menee enemmän oikein kuin väärin, on konkareiden mukaan hyvä suunta. Tähän on myös Haikarainen uskonut, vaikka onkin välillä sättinyt itseään.
Finanssikriisin jälkeen sijoittaminen porskutti. Oli aika luopua 1990-luvun epävarmasti kulkevasta Corollasta ja mielessä oli uudenkarhea Audi.
”Olin professori Vesa Puttosen suositusten perusteella ostanut varallisuuteeni nähden ison siivun Stonesoftia. Mutta tein tyhmästi myymällä liian aikaisin, kun halusin ostaa auton käteisellä”, kertoo Haikarainen.
Jokainen sijoittaja lyö päätänsä seinään joskus. ”En osaa tätä” -ajatukset pitää kuitenkin karsia ja jatkaa säästämistä kulutehokkaasti ja säännöllisesti. Sijoittamisella ja kuntoilulla on Haikaraisen mukaan yllättävänkin paljon yhteistä, ja hän onkin käsitellyt aihetta myös blogissaan.
”Liika treeni on kuin liika aktiivisuus, se voi tuhota tuotot täysin. Kehitys tapahtuu aina levossa.”
Sijoittajan ei kannata hänen mukaansa vetää herneitä nenään päivittäisistä uutisista, vaan katsoa käyrän kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Nousukausi on aina edessä.
Haluatko lukea lisää sijoittajatarinoita sekä kuulla säästämisestä, sijoittamisesta ja arvopaperimarkkinoista? Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje.
Teksti: Riitta Ekholm
Kuva: Tomi Tuuliranta
