Mikä heiluttaa osakekursseja?

Sijoituskoulun osa 10 valottaa perusteita osakemarkkinoiden yleisistä liikkeistä ja lainalaisuuksista.

Osakekurssit eli osakkeiden hinnat vaihtelevat sijoittajien osto- ja myyntihalujen eli kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos yhtiön odotetaan parantavan tulostaan, sen osakkeista kannattaa maksaa enemmän ja kurssi nousee. Päinvastaisessa tilanteessa kurssi laskee.  

Se, että osakemarkkinoilla on nousu- ja laskukausia, ei ole virhe vaan ominaisuus. Laskua ei kannata pelätä, mutta siihen kannattaa varautua. 

Suhdanteet vaikuttavat ennakkoon 

Talouden suhdanteet vaikuttavat yrityksiin ja näin ollen osakkeiden kurssikehitykseen. Noususuhdanteessa yritykset yleensä menestyvät ja niiden osakekurssit nousevat, laskussa taas hinnat putoavat. Suhdanteet vaikuttavat myös korkoihin ja korot osakekursseihin. 

Suhdannevaihtelut tuntuvat pörssissä jo etukäteen. Kurssitaso alkaa laskea jopa 6–9 kuukautta ennen talouden laskusuhdannetta. 

Suomen markkina on vientivetoinen ja kaupankäynti on globaalia. Myös muiden maiden pörssien kehitys ja kansainvälisten sijoittajien käyttäytyminen vaikuttavat kursseihin Helsingissä.

Sykliset ja defensiiviset yhtiöt reagoivat eri tavalla suhdannevaihteluihin

Yksi yleinen tapa jaotella osakkeita perustuu siihen, kuinka paljon suhdannevaihtelut vaikuttavat yritysten kehitykseen. Puhutaan syklisistä ja defensiivisistä osakkeista. 

Vakaita eli defensiivisiä ovat yhtiöt, joihin suhdanteet eivät kovin paljon vaikuta. Tällaisia ovat tyypillisesti esimerkiksi teleoperaattorit, lääketeollisuus ja päivittäistavaroita myyvät yhtiöt, eli yhtiöt, joiden tuotteita ja palveluita ihmiset tarvitsevat ympäri vuoden. 

Voimakkaasti suhdanteista riippuvia osakkeita taas kutsutaan syklisiksi. Niiden osakekurssit nousevat ja laskevat suhdanteiden mukaan. Syklisiä osakkeita ovat esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuuden osakkeet. 

Osakkeiden riippuvuutta suhdanteista voidaan mitata niin kutsutulla Beta-kertoimella. Beta-kerroin mittaa osakkeen markkinariskiä ja osakkeen kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskimääräisestä tuotosta. Defensiivisillä yhtiöillä Beta-kertoimet ovat alle yhden, mikä tarkoittaa sitä, että ne reagoivat markkinoiden muutoksiin keskimäärin vähemmän kuin muu markkina. Syklisten osakkeiden beta-kertoimet ovat puolestaan yli yhden. Osakkeiden Beta-kertoimia ovat saatavilla esimerkiksi talouslehtien pörssilistaosioista. 

Korkopolitiikka painaa tai nostaa 

Kun korot ovat alhaalla, yritykset saavat edullisemmin lainaa, mikä kannustaa investointeihin. Keskuspankit alentavat korkoja tavallisesti laskusuhdanteessa, jotta talous piristyisi ja inflaatio pysyisi sopivalla tasolla. Talouden piristyessä korkoja vuorostaan tavallisesti nostetaan. 

Korkojen lasku vähentää kiinnostusta korkosijoituksiin ja lisää osakesijoituksia. Korkojen nousu taas tekee korkomarkkinoille sijoittamisesta houkuttelevampaa ja vähentää kiinnostusta osakkeisiin. 

Hintakuplat puhkeavat aikanaan 

Hintakuplalla tarkoitetaan sitä, että jonkin osakkeen hinta nousee kovan kysynnän vuoksi ilman yhteyttä todelliseen tuloksentekokykyyn. Kupla puhkeaa aikanaan. 

Poliittiset riskit ja epävarmuus tuntuvat 

Poliittiset päätökset, kuten verotuksen muutokset, vaikuttavat sijoittajien tuottoihin ja yhtiöiden tuloksiin. Siksi ne tuntuvat hinnoissa. 

Levottomuudet, kuten sodan uhka, vähentävät sijoittajien riskinottohaluja. Osakesijoituksia vaihdetaan silloin turvallisempina pidettyihin sijoituksiin kuten korkoihin tai käteiseksi. 

Luonnonmullistukset ja muut uutiset 

Erilaiset isot uutiset ja tapahtumat vaikuttavat myös osakekursseihin. Kulkutauti saattaa laskea lentoyhtiöiden kursseja tai öljyntuotantoalueen hirmumyrsky voi nostaa biopolttoaineen valmistajien osakehintoja. 

Yksittäisen yhtiön ralli 

Yksittäisen yhtiön osakekurssi voi laskea tai nousta voimakkaastikin yhtiöön liittyvistä syistä ja varsinkin, jos yhtiössä tai sen liiketoiminnan näkymissä tapahtuu iso muutos. 

 Kurssiliikkeitä aiheuttavat muun muassa yhtiön menestys ja arvonnousun mahdollisuus, osingonmaksukyky, yhtiön ja sen toimialan tulevaisuudennäkymät, kilpailutilanne, osakemarkkinoiden yleinen kehitys ja myös esimerkiksi huhut, mielipiteet ja tunteet.