Taloustilanne, opetussuunnitelman uudistus ja nuorten sijoitusinnostus puhuttivat Talous tutuksi -koulutuksessa

Vuosittain järjestettävä opettajien Talous tutuksi -koulutus järjestettiin tänä vuonna kahden aamupäivän mittaisena etätilaisuutena 1. ja 6. syyskuuta. Ensimmäisenä koulutuspäivänä käsiteltiin taloustilannetta pandemian jälkeisenä aikana, rahapolitiikkaa sekä eläkejärjestelmää. Toisen koulutuspäivän teemana oli talousasioiden opettaminen.

Keskuspankilla uusi inflaatiotavoite

Ensimmäisen koulutuspäivän aluksi Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi Suomen talouden näkymistä sekä esitteli Euroopan keskuspankin rahapolitiikan strategiaa. Rehnin mukaan Suomen talous on elpymässä vauhdikkaasti kotitalouksien kulutuksen sekä viennin kasvun myötä. Vaikka nopeaa talouskasvua onkin näkyvissä, on pandemia silti uhka talouden toipumiselle. Koronakriisin myötä Suomen julkinen talous on syvästi alijäämäinen ja velkasuhde kasvanut.

Euroopan keskuspankki uudisti rahapolitiikan strategiaansa taloudessa tapahtuneiden pitkäkestoisten rakenteellisten muutosten, kuten väestön ikääntymisen ja tuottavuuskasvun hidastumisen vuoksi. Strategian tavoite on ylläpitää hintavakautta. Uudistuksista merkittävin liittyy Euroopan keskuspankin uuteen inflaatiotavoitteeseen, joka on suhteellisesti 2 prosenttia keskipitkällä aikavälillä, eli noin 2–3 vuoden ajalla. Lisäksi Euroopan keskuspankki on yhdessä Suomen Pankin kanssa mukana torjumassa ilmastonmuutosta ottaen ilmastonäkökulmat huomioon rahapolitiikan suunnittelussa sekä toteutuksessa.

Työn tuottavuuden kehitys hidastunut

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta täydensi Rehnin puheenvuoroa kertomalla talouskasvusta sekä työn tuottavuudesta. Malirannan mukaan Suomessa työn tuottavuuden kehitys on ollut vuoden 2018 jälkeen hitaampaa kuin muiden kehittyneiden valtioiden. Työn tuottavuuden kasvu on talouskasvun sekä hyvinvoinnin keskeinen tekijä, joten siihen tulisi panostaa yhä enemmän. Työn tuottavuutta voi Malirannan mukaan tehostaa koulutuksella sekä yritysten välisellä kilpailulla, jotka lisäävät innovaatioita sekä luovaa tuhoa.

Väestön ikärakenne muuttuu

Tilaisuuden päätti Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja johtaja Mikko Kuusela, jotka esittelivät Suomen eläkejärjestelmän rakennetta ja kannustivat työeläkkeen täydentämiseen omalla säästämisellä jo tarpeeksi ajoissa. TyEL:n järjestelmän ennusteen mukaan noin kymmenen vuotta sitten tapahtui pysyväksi ennustettu muutos, jolloin eläkemenot ylittävät eläkemaksun. Kuuselan näyttämä tilasto keskieläkkeen kehittymisestä ennustaa, että keskieläke nousee ja ostovoima kasvaa. Kuitenkin keskieläke on laskussa suhteessa keskiansioihin, eli tulevaisuudessa eläke on suhteessa keskiansioihin huonommalla tasolla kuin nykyään.

Kauppi jatkoi puheenvuoroa kertomalla, miksi työeläkkeen lisäksi tarvitaan muuta varautumista ja rahoitusta vanhuuden varalle. Suomessa hoitopalveluiden tarve kasvaa, kun tämänhetkinen yli 80-vuotiaiden ihmisten määrä on vuoteen 2040 mennessä lähes kolminkertaistunut. Nykyistä järjestelmää ei ole suunniteltu kasvavan vanhusväestön hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen. Finanssiala ry:n vuoden 2020 tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä vanhuksesta on jollain lailla varautunut täydentämään eläkeajan toimeentuloaan. Suomalaiset ovat vauraimmillaan vanhana, ja säästöt on usein tarkoitettu pahanpäivän varalle.

Rahahuolet koettelevat nuorten mielenterveyttä

Toinen koulutuspäivä alkoi tutkijatohtori Mette Rannan ja pedagogisen asiantuntija Lauri Vaaran keskustelulla talousosaamisen ja hyvinvoinnin yhteydestä. Ranta kuvasi ihmisen omakohtaisen kokemuksen toimeentulosta olevan yhteydessä hyvinvointiin. Hän esitteli myös tutkimuksen, jossa huomattiin rahahuolien olevan keskeisiä nuorten keskuudessa, ja niistä aiheutuneen mielenterveyden koettelemisen näkyvän vielä useamman vuoden jälkeen. Tulotasolla ei kuitenkaan ollut merkitystä tähän.

Hyvinvoinnin ja talouden välisen linkin vuoksi tulisi opetuksessa vahvistaa talouden hallintaa ja vastuuta vähitellen. Vaara esitteli TATin tutkimuksen, jonka mukaan nuoret kokivat talouden tärkeäksi taidoksi, mutta vain viidennes oppilaista koki saavansa riittävästi talousopetusta koulussa. Vastaavasti opettajat kokivat talousopetuksen tärkeäksi, mutta vain kolmannes koki näitä opetettavan koulussa tarpeeksi.

Lukioissa uusi opetussuunnitelma käyttöön, kouluja kannustetaan hyödyntämään verkostoja ja talousopetuksen työkaluja

Opetusneuvos Kristina Kaihari aloitti päivän toisen esityksen talous-, yrittäjyys- ja työelämäosaamisesta perusopetuksessa. Opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, että peruskoulussa tulisi opettaa työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lukion opetussuunnitelmassa on yksi pakollinen taloustietokurssi. Ammatillisessa koulutuksessa on myös yhteiskuntataidon opetusta, jossa on pakollisena oman talouden hallinnan opettaminen. Kaihari vinkkasi myös esimerkkejä eri verkostoista, aktiviteeteistä ja työkaluista, joita tällä hetkellä on tarjolla kouluille talousosaamisen opettamisen avuksi.

Esitys jatkui Nummen yhtenäiskoulun lehtorin Marketta Hulkko-Lassilan konkreettisella esimerkillä heillä meneillään olevasta projektista. Arki balanssissa -monialaisessa opintokokonaisuudessa on mukana yhteiskuntaoppi, matematiikka ja opinto-ohjaus. Kurssilla oppilas saa tietää kuvitteellisen elämäntilanteensa, ja ensimmäiseksi etsitään alan työpaikkoja, joihin haetaan. Yhteiskuntaopin osuudessa oppilaat etsivät asunnon ja selvittävät elämisen kuluja. Matematiikan osuudessa oppilaat laskevat tuloja ja menoja taulukkolaskentaohjelman avulla. Myös Salon lukion lehtori Merita Suikkanen esitteli lukionsa Business-linjan opintoja. Talousopintoja tulee ottaa vähintään yhteensä 16 opintopisteen verran kolmelta eri linjalta: yleisopinnot, kieliopinnot ja yrittäjyys/sijoittaminen. Lukiolaisilla on mahdollisuus suorittaa myös Turun kauppakorkeakoulun kursseja, erilaisia projektiopintoja ja TATin kursseja.

Sijoitussuunnitelma tutuksi jo koulussa

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri neuvoi omassa puheenvuorossaan, kuinka tehdä sijoitussuunnitelma. Pörssisäätiön tavoitteena on, että jokainen nuori tutustuisi jo kouluaikana sijoittamiseen ja ensimmäinen sijoitussuunnitelma tehtäisiin yhdessä opettajan johdolla. Sijoitussuunnitelmaa laatiessaan Lounasmeri kehottaa huomiomaan kahdeksan eri tekijää: omat tavoitteet, aikahorisontin, riskinottohalukkuuden, sijoitusten hajauttamisen ja eri sijoitusinstrumentit, sijoituspäätösten perusteet sekä salkun ja sijoitussuunnitelman päivittämisen. Lounasmeren mukaan nuoret ovat yhä kiinnostuneempia sijoittamisesta. Erityisesti vastuullinen sijoittaminen, osakesäästötili ja sosiaalisen median sijoituskeskustelut ovat herättäneet nuorten mielenkiinnon.

Sijoitussuunnitelmapohja löytyy Pörssisäätiön verkkosivuilta. Sijoitussuunnitelman tekoon ohjeistetaan myös Pörssikerhossa.

Perehdy koulutuspäivien sisältöön

Koulutus oli kaikkine puheenvuoroineen erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Koulutuspäivien tallenteet ovat nähtävillä täällä (1. koulutuspäivä) sekä täällä (2. koulutuspäivä).

Talous tutuksi -koulutuksen järjestävät opettajille vuosittain yhteistyössä Suomen Pankki, Pörssisäätiö, Finanssiala, Talous ja nuoret TAT, Historia- ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL sekä Opetushallitus.

Teksti: Linnea Karjula ja Rosa Vihersalo