Torstai, 20. elokuuta, 2009
Helsingin pörssin tuotot parhaasta päästä
Hankenille tehdyn väitöstutkimuksen mukaan Helsingin pörssin keskimääräinen vuosituotto on ollut 18,7 prosenttia. Luku kattaa koko pörssin toimintahistorian vuodesta 1912 aina vuoteen 2007 asti.
Kokonaistuotto on laskettu niin, että siinä huomioidaan sekä osakkeiden hintojen nousu että osinkotuotot. Osakkeiden hintatiedot on kerätty kuukausittain.
Joukkovelkakirjasijoituksiin verrattuna pörssin vuosituotto on tutkimuksen mukaan ollut yli 10 prosenttia parempi. Jos inflaatio huomioidaan, pörssin keskimääräinen vuosituotto on ollut kymmenisen prosenttia.
Luvut selviävät Peter Nybergin kesäkuussa tarkistetusta väitöstutkimuksesta. Nybergin yhdessä Turun kauppakorkeakoulun professorin Mika Vaihekosken kanssa rakentama indeksi on ensimmäinen, joka kattaa myös pörssin varhaisvuodet.
– Tutkimus oli työläs toteuttaa, kun dataa oli niin paljon. Tutkimuksen tekemisessä meni kolme ja puoli vuotta, Nyberg kertoo.
Tutkijakaksikko keräsi tietoja listayhtiöistä, kursseista, osakemääristä ja osingoista muun muassa muinaisesta viikkolehti Mercatorista, pörssihistorian harrastajalta sekä niin kutsutusta Rautakirjasta, johon pörssissä aikanaan kirjattiin tietoja yhtiöistä.
Hurjia vuosimuutoksia
Aiemmin pisimmälle pörssin historiaan on kurkottanut niin sanottu SYP/Unitas-indeksi, joka alkaa vuodesta 1928. Siinä ei kuitenkaan ole mukana osinkotuottoja eikä kaikkia pörssiyhtiöitä.
– Vertasimme uusia tietoja Unitas-indeksiin, ja ne kulkevat miltei käsi kädessä. Unitas-indeksissä ei ole mukana osinkotuottoja, joten tuottotaso on meidän indeksissä korkeammalla, kuvailee Nyberg.
Nybergin ja Vaihekosken indeksi ulottuu vuoteen 1969, jonka jälkeiselle ajalle on olemassa muita luotettavia indeksejä. Pörssi itse on julkaissut kaikkien osakkeiden hinta- ja osinkotiedot kattavia indeksejä vuodesta 1990.
Pelkkää nousua osakkeiden taival ei pörssissä ole tietystikään ollut. Nyberg muistuttaakin, että vuosituottojen keskihajonta on ollut noin 32,7 prosenttia.
Osakesijoituksen tuotto/tappioprosentti vuosittain Helsingin Pörssissä
Pystyakselin luvut ovat prosentteja

Kurssien kehitys liittyy aina aikansa tapahtumiin, joten indeksi tiivistää kiehtovasti maamme taloushistoriaa.
Iso tuottopyrähdys koettiin esimerkiksi jätti-inflaation oloissa toisen maailmasodan jälkeen vuonna 1945, kun pörssin kokonaistuotto kiipesi lähes 105 prosenttiin. Reaalitalouden vahvat kasvuvuodet 1950-luvun alussakin toivat parhaimmillaan yli 80 prosentin vuosituoton.
Pörssihistorian kovimmat alamäet taas liittyvät usein maailmallakin koettuihin kurssiromahduksiin. Helsingissäkin näkyi esimerkiksi 1930-luvun lamaa edeltänyt paniikki, sillä tuotot painuivat vuonna 1929 lähes 16 prosenttia pakkaselle.
Kansainvälistä kiinnostusta
Kansainvälisesti vertaillen Helsingin pörssin ei tarvitse tuottohistoriallaan hävetä. London Business Schoolin 19 maan vertailussa Helsingin pörssi nousee tuotoillaan seitsemänneksi.
– Helsingin pörssin tuotot ovat olleet yläluokkaa, hieman keskimääräistä paremmat. Australiassa tuotot ovat olleet parhaat ja Belgiassa huonoimmat, Nyberg korostaa.
Sijoittajalle uusi indeksi on hyödyllinen, sillä sen avulla voi analysoida pitkän ajan tuottoja ja poikkeamia. Akateemisestikin Nybergin ja Vaihekosken tutkimus on herättänyt kiinnostusta.
– Ulkomaisilta tutkijoilta on jo tullut kymmenkunta yhteydenottoa, Nyberg kertoo.
Tutustu koko tutkimukseen >> Peter Nyberg: Essays on Risk and Return
Ilmainen uutiskirje
Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje. Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan valkoiseen kenttään ja klikkaa sen jälkeen "Tilaan".
Kommentit (2)
- 1.
-
Tarkasteltu aikajänne on yksittäisen ihmisen kannalta todella pitkä: miltei 100 vuotta. Vaikeinta onkin olla riittävän kärsivällinen tuottoja odottaen. Varsinkin meidän aikamme ruokkii lyhytjänteisyyttä, ei kärsivällisyyttä. UKK:n hengessä voisi kysyä: ”Onko minulla malttia vaurastua”?
- 2.
-
Laskin tuossa taulukkoa kootessani, että jos esivanhempien vanhemmat olisivat laittaneet kymmentä euroa vastaavan summan osakkeisiin vuonna 1912 ja sille olisi saatu vuosittain tuo keskiarvoinen 18% tuotto, summa olisi nyt liki 80 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna tuo summa olisi tietysti ”vain” 40 000 000 tai allekin.
Ota kantaa
Tämän jutun kommentointi on suljettu.
Asiasanat
- Analyytikkopaneeli
- apurahat
- Arvopaperilautakunta
- Arvoyhtiöt
- Asuntosijoittaminen
- Bear
- Börskvällar
- Bull
- Burton G. Malkiel
- Edestakaiset osakekaupat
- Eira Palin-Lehtinen
- Ennusteet
- Erkki Sinkko
- Esitevastuu
- ETF
- Finanssiosaaminen
- Finanssivalvonta
- Hajauttaminen
- Hannu Angervuo
- Huijaukset
- Jarmo Leppiniemi
- Kansanosakkeet
- Kim Lindström
- Kirjat
- kolumnit
- Konkurssi
- korkorahastot
- Korkosijoitukset
- Korot
- Kotimainen omistajuus
- Kotitaloudet
- Kouluttajalle
- Kulut
- Kurssilasku
- Kurssinousu
- Liisan lista
- Listautuminen
- Markkinat
- Ninni Myllyoja
- Norjan malli
- Omien osakkeiden ostot
- Omistajaohjaus
- Opettajalle
- Opettajille
- Opetusmateriaalit
- Oppaat
- Osakeannit
- Osakeomistus
- Osingot
- Politiikka
- Pörssi-illat
- Pörssikuplat
- Pörssisäätiö
- Ps-tili
- Raaka-aineet
- Rahapolitiikka
- Rahastot
- Riskit
- Säästäminen
- Seppo Saario
- Sijoittaja kertoo
- Sijoittajansuoja
- Sijoittajasivut
- Sijoittajaviestintä
- Sijoittaminen
- Sijoitusmuotojen tuotto
- Sijoitusneuvonta
- Sijoitusrahastot
- Sijoitustyylit
- Sirkka-Liisa Roine
- Sisäpiiri
- Subprime
- Sykliset osakkeet
- Talletukset
- Tappiot
- Tekninen analyysi
- Testi
- Tiedotteet
- tilastot
- Timo Rothovius
- Toimialat
- Tulokset
- Tunnusluvut
- Tuotot
- Tutkimukset
- Tutkimus
- Työkalut
- Valtionyhtiöt
- Valuutat
- Vanhat osakekirjat
- Vastuullinen sijoittaminen
- Vero-opas
- Verotus
- Vesa Puttonen
- Videot
- Warren Buffet
- yhteystiedot
- Yhtiökokous
- yritysesittely



