Mitä kurssilaskujen ja -nousujen historiasta voi oppia?
Näin määritellään karhumarkkina
Päivittäiset sahaavat, jyrkätkin kurssiliikkeet ovat osakemarkkinoilla tyypillisiä. Kun puhutaan varsinaisesta laskumarkkinasta, tarkoitetaan yleensä sitä, että koko markkinaa kuvastava osakeindeksi on pudonnut yli 20 prosenttia edellisestä huippuarvostaan. Laskumarkkinan alkupäivämäärä tiedetään siten vasta jälkikäteen.
Kurssilaskua, laskumarkkinaa kutsutaan lempinimellä karhumarkkina. Nimen voi muistaa siitä, että karhu hyökkää ylhäältä alaspäin. Helsingin pörssissä viimeisin karhumarkkina alkoi syyskuussa 2021.
Öljykriisistä IT-kuplan kautta finanssikriisiin
1970-luvulla osakekurssit puolittuivat neljä vuotta kestäneen laskumarkkinan aikana. Kyseessä oli viime vuosikymmenien pisin kurssilasku. Öljykriisin kurssilaskua seurasi yli kuuden vuoden kurssinousu, jonka aikana osakekurssit nelinkertaistuivat. Nousun katkaisi 1980-luvun puolivälissä lyhyt, juuri karhumarkkinan määritelmän täyttävä kurssilasku, joka kesti vain reilu vuoden.
1980-luvun lopulla kurssinousu jatkui. Elettiin kasinotalouden huumaa. Osakekurssit lähes nelinkertaistuivat neljässä vuodessa. Markkinatunnelma kääntyi juuri ennen vuosikymmenen vaihdetta suurta lamaa ennakoiden. Vuosina 1989–1992 osakekurssit syöksyivät reilussa kolmessa vuodessa yli 70 prosenttia jättäen huippuhetken markkina-arvosta jäljelle alle kolmasosan.
Suurta karhumarkkinaa seurasi 1990-luvulla suuri härkämarkkina. Osakekurssien nousu kesti vuosituhannen vaihteeseen saakka. Kurssit nousivat pohjasta huippuun yli 800 prosenttia. Kunnes lopulta keväällä 2000 pörssiin sankoin joukoin listautuneiden teknologiayhtiöiden arvostuksissa ollut kupla yhtäkkiä puhkesi. Jälkikäteen ajatellen listautumisantien pitkiä jonoja Aleksanterinkadulla on pidetty merkkinä markkinan ylikuumentumisesta. 2000-luvun alussa kolmen vuoden laskumarkkina puolitti osakekurssit.
2000-luvulla nähtiin vielä neljän vuoden loiva nousumarkkina ennen kuin finanssikriisi iski. Osakekurssien lasku alkoi syksyllä 2007 ja kurssilaskun synkin piste oli maaliskuussa 2009. Puolentoista vuoden aikana kurssit laskivat noin 60 prosenttia. Finanssikriisin jälkeen ehdittiin vain hetken huoahtaa ennen seuraavaa laskumarkkinaa. Kurssit kaksinkertaistuivat, kunnes 2011-2012 eurokriisi johti vielä toiseen laskumarkkinaan. Tällä kertaa markkina-arvoista menetettiin noin kolmasosa.
Vuonna 2012 alkoi vihdoin pitkä lähes vuosikymmenen kestänyt nousumarkkina.
Tätä laskumarkkinaa ehdittiin odottaa
Osakekurssien jatkaessa nousuaan, osa sijoittajista ehti jo kaipaamaan laskumarkkinaa ja sen tuomia ostopaikkoja. Mitä pidempään kurssinousu 2010-luvulla jatkui, sitä enemmän laskumarkkinaa pelättiin ja odotettiin. Asiantuntijat pyrkivät ennustamaan tekijöitä, jotka voisivat kääntää osakekurssit jälleen laskuun. Kukaan ei silti olisi arvannut mikä lopulta oli edessä.
Vuonna 2020 korona yllätti sijoittajat. Osakekurssit laskivat jyrkästi kuukauden ajan helmikuusta maaliskuuhun. Tämän jälkeen keskuspankkien historiallisen nopeasti ja voimallisesti aloittama rahaelvytys nosti osakekurssit ennen näkemättömille tasoille. Kurssinousu kesti puolitoista vuotta syksyyn 2021 saakka.
Keväällä 2022 Venäjän aloittama hyökkäyssota johti länsimaissa energiakriisiin ja tyrehdytti talouskasvun. Osakekurssien lasku jatkui.
Sijoittajat katsovat eteenpäin, osakekurssit ennustavat tulevaa
Jokainen tiedonjyvänen on osakesijoittajalle tärkeä. Kun käsitys tulevasta muuttuu, muuttuvat myös osakekurssit. Tieto voi olla yksittäisen yhtiön tiedottama muutos, toimialaa koskeva ennuste tai vaikka keskuspankin korkopäätös. Sijoittajat katsovat aina eteenpäin. Kurssilasku alkaa silloin kun on saatu vihiä huonommista ajoista – yhtiön tulos voi vielä kasvaa, mutta sijoittajat jo ennakoivat näkymien heikentymisen vaikutuksia tulevaisuuden tuloksentekokykyyn.
Koko markkinan kehitystä kuvaava osakeindeksi ja kansantalouden kehitystä kuvaava bruttokansantuote elävät läheisessä riippuvaisuussuhteessa. Osakekurssien kehitys kuitenkin länsimaissa suurilla markkinoilla tyypillisesti ennakoi BKT:n kehitystä.
Laskumarkkina on helmenpoimijan aikaa
Osakeindeksin laskiessa markkinoilta voi löytyä myös vastavirtaan kulkevia yhtiöitä. Sijoittajat hajauttavat sijoituksiaan eri toimialoihin, koska ne reagoivat eri tavoin talouden laskusuhdanteisiin. Myös makrotalouden ilmiöt koskettavat eri aloja eri tavalla. Esimerkiksi finanssisektori voi hyötyä korkotason noususta, kun taas lääketeollisuuden tai teknologia-alan kasvuyhtiö voi kärsiä siitä. Vastaavasti ravintola- ja matkailusektorin yhtiöt kärsivät pandemiasta, kun taas teknologiayhtiöiden palveluita kysyttiin aikaisempaa enemmän.
Helsingin pörssissä on paljon syklisiä teollisuusyrityksiä. Syklisyys tarkoittaa sitä, että yhtiöiden toiminta reagoi vahvasti talouden sykleihin. Talouskasvun hiipuessa kysyntä vähenee ja kasvaessa lisääntyy. Jotkut yritykset voivat olla vastasyklisiä. Joihinkin yrityksiin taloussuhdanteella on pienempi merkitys. Esimerkiksi vakuutuksia tai terveydenhuoltopalveluita tarvitaan suhdanteesta riippumatta.
Mitä historiasta voi oppia
Historia ei ole takuu tulevasta, mutta historia auttaa silti usein nykyilmiöiden hahmottamisessa. Viime vuosikymmenten laskumarkkinoiden kestot ovat vaihdelleet 15 kuukaudesta neljään vuoteen. Nousumarkkinat ovat tyypillisesti olleet merkittävästi pidempiä. Toistaiseksi osakemarkkinat ovat aina lopulta nousseet uudelle, aikaisempaa korkeammalle huipputasolle.
Osakemarkkinoiden heilunnan takia osakesijoitukset sopivat sijoittajalle, jonka sijoitusaika on pitkä. Tutkimusten perusteella yksityishenkilöiden keskimääräiset osakkeiden pitoajat ovat joitakin vuosia.
Historiasta voi oppia joitakin peukalosääntöjä:
- Kun muut jonottavat, älä osta
- Kun muut pelkäävät on aika sijoittaa
- Laskumarkkina ei ole osakemarkkinoiden virhe vaan ominaisuus, suunnittele etukäteen, kuinka toimit, pysy rauhallisena
- Tee sijoitussuunnitelma ja noudata sitä
Kirjoittajat
