Millainen on Helsingin pörssin tulevaisuus?
Helsingin pörssi on viime vuodet alisuoriutunut vertailussa moneen muuhun pörssiin. Mistä se johtuu ja mikä on kotipörssimme tulevaisuus?
Tästä keskusteltiin viime perjantaina Pörssisäätiön järjestämässä keskustelussa, johon osallistuivat eläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman, Nordean kehitysjohtaja Tanja Eronen sekä salkunhoitaja, sijoittaja Jukka Lepikkö. Opettajien Talous tutuksi -tapahtumassa pidetyn keskustelun veti Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
Syyt Helsingin pörssin heikkoon menestykseen oli keskustelussa helppo nimetä: Tekoälybuumi nostaa vertailuindeksejä ja etenkin Yhdysvaltain pörssejä, eikä Helsingin listoilta tekoäly-yhtiöitä löydy. Helsinki on kohdannut syklisen haasteen: pörssimme on teollisuuspainotteinen, eikä ainakaan metsä- ja konepajateollisuudella ole viime vuosina ole mennyt kovin hyvin. Ja vielä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on rankaissut useita suomalaisyhtiötä muunmaalaisia kovemmin.
Miten yrityksillä menee?
Pitäisikö pörssin kahden vuoden laahustuksesta olla sijoittajana tai suomalaisena huolissaan? Kyllä ja ei.
”Toivotaan, että Suomen talouskasvu lähtee käyntiin ja että suomalaiset pörssiyhtiöt ovat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla. Viime kädessähän on kyse siitä, millaista tulosta, kasvua ja kannattavuutta yhtiöt pystyvät tekemään – ja siinä on monella parannettavaa”, toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoi.
Nordean kehitysjohtaja Tanja Eronen arvioi, että kansalaisen kannattaa olla huolissaan. Se miten pörssillä ja suomalaisilla yrityksillä menee, kuvastaa sitä, miten me olemme onnistuneet kasvattamaan osaamista.
”vihreässä teknologiassa voimme olla edelläkävijä.”
”Teknologiayhtiöt ovat keskittyneet Yhdysvaltioihin ja Kiinaan. Euroopan päättäjiä pitäisi herätellä siihen, miten Silicon Valley houkuttelee ihmisiä ympäri maailman, mutta Euroopassa ei ole teknologian osaamiskeskusta”, Eronen sanoi.
”Meillä on paljon koneteknologian osaamista, joten vihreässä teknologiassa voimme olla edelläkävijä. Meillä on globaalisti menestyviä teknologiayhtiöitä, mutta meidän pitää olla ajoissa ja saada osaamista muualtakin”, Eronen jatkoi.
Salkunhoitaja, sijoittaja Jukka Lepikkö arvioi, että menestymään mielivällä Suomella alkaa olla kiire.
”Väestö vanhenee ja työikäinen väestö alkaa supistua, maakunnan rapistuvat. Jo nykyisellä osaamispääomalla meidän olisi pitänyt pystyä parempiin tuloksiin.”
”Olen huolissani Suomen talouskehityksestä. Tarvitaan päättäjiltä isoja reformeja, jotta saadaan iso kivi vierimään ja jotain aikaiseksi”, Lepikkö sanoi.
Sijoittajista kannattaa pitää huolta
Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman muistutti, että pörssin muutaman vuoden heikko kehitys suorastaan kuuluu asiaan. Tuotto on riskin kääntöpuoli, ja sen tietävät osakesijoittajatkin, jotka sijoittavat vähintään viiden vuoden aikajänteellä.
Pidemmällä aikajänteellä Helsingin pörssin tuotoissa ei ole häpeämistä. Husmanin mukaan 60 vuotta kattavassa vertailussa Helsingin pörssi on tuotoiltaan maailman kolmanneksi paras. Viime parinkymmenen vuoden tilastoissakin kotipörssimme ohittaa Euroopan, joskin häviää jo Yhdysvalloille.
Riskirahoituksella on kriittinen rooli.
Olisiko Helsingin pörssin menestykselle jotain tehtävissä? Ainakin kannattaa muistaa, että riskiä ottavan kasvurahoituksen tarjoajana pörssillä ja jokaisella sijoittajallakin on kriittinen yhteiskunnallinen rooli.
”Pienempien kasvuyhtiöiden osakepääoman kerääminen on vieläkin hyvin paikallista toimintaa. Jos emme pidä huolta tavallisista suomalaisista sijoittajista, meille tulee vaikeuksia saada kasvuyhtiöille pääomaa”, Husman sanoi.
Kirjoittajat
