Puuilo listautui ketterästi vain puolessa vuodessa
Perustaja Markku Tuomaala ja pääomasijoittaja listasivat myymäläketju Puuilon kesäkuussa 2021. Listautumisessa kannattaa muistaa tarkoituksenmukaisuus, eikä listayhtiönä olemiseen ole vain yhtä mallia, kertoo Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela.
Myymäläketju Puuilo listautui Helsingin pörssin päälistalle listautumisten huippuvuonna 2021. Listautumisvalmisteluja johti toimitusjohtaja Juha Saarela, joka oli neljän vuoden ajan kehittänyt yhtiötä yksityisenä yhtiönä.
Listayhtiöiden arkea värittävät raportointivelvollisuudet ja säännöt esimerkiksi tasapuolisesta tiedottamisesta. Silti ei ole olemassa yhtä tapaa olla listattu yhtiö. Listayhtiössäkin voi tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, korostaa Saarela.
Miksi Puuilo listautui Helsingin pörssiin?
Yhtiön suurin omistaja oli pääomasijoittaja Adelis Equity Partners, joka kehitti yhtiötä niin kuin pääomasijoittajat kehittävät – myyntiin tai listalle. Omistajina oli myös perustaja ja muita avainhenkilöitä, jotka halusivat omistukselleen likviditeettiä.
Listautuminen oli meille pääomarakenteen kehittämistä. Haimme kasvulle voimaa, joskin rahoituksellisesti olemme kasvaneet tulorahoituksella.
Miten pitkään listautumisessa kesti?
Kun omistajat ja hallitus olivat päätöksensä tehneet, listautumisprosessi vei vain puoli vuotta. Pystyimme nopeaan toimintaan, sillä olimme siirtyneet tilinpäätöksessä IFRS-raportointiin jo aiemmin ja yhtiön rakenne oli muiltakin osin valmis.
Nopea listautuminen oli iso ponnistus. Ajoittamisessa oli tärkeää, että listautumismarkkina veti hyvin. Koronapandemiasta huolimatta yhtiöllä oli kasvupotentiaalia ja tulevaisuus näytti hyvältä.
Millaista osaamista listayhtiö tarvitsee?
Valmistelussa kovin paine tuli taloushallinnolle, talousjohtajalle ja toimitusjohtajalle. Vahvistimme ennen listautumista taloushallintoa ja raportointikykyä rekrytoinneilla.
Sen sijaan viestinnän päätimme opetella itse. Otimme kumppanin, jonka kanssa opettelimme pörssiyhtiön viestinnän rutiinit ja toimintamallin. Nyt osaamme taloustiimin kanssa hoitaa sijoittavaviestinnän itse, eikä meillä ole ainakaan vielä tarvetta erilliselle IR-toiminnolle.
Mitä laaja omistajakunta merkitsee?
Kun listautumisanti ylimerkittiin, pystyimme jossain määrin valitsemaan omistajia. Haimme vakautta, leikkasimme spekulatiivista omistajuutta ja asetimme etusijalle esimerkiksi yksityissijoittajat.
Kuluttajasektorin toimijana olemme yksityissijoittajien suosiossa. Liiketoimintaamme on helppo ymmärtää. Yksityissijoittajat ovat samalla meille asiakkaita ja kanta-asiakkaita, ja siksi tärkeitä.
Ankkurisijoittajina meillä on instituutiota Suomesta, Pohjoismaista, Yhdysvalloista ja Ranskasta. Kun instituutio-omistajalla on ollut saman alan yrityksiä muualla, olemme saaneet sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen.
Mikä on yksityisen ja listayhtiön ero?
Listayhtiön toimitusjohtaja, johtoryhmä ja hallitus ovat kaikki vastuussa toiminnastaan omistajille. Yksityisessä yhtiössä omistajakunta on usein suppeampi. Näin listautuminen vie yhtiön osakeyhtiölain ytimeen, ja kaikkia osakkeenomistajia on kohdeltava tasapuolisesti.
Listayhtiön toiminta on läpinäkyvämpää ja usein myös tavoitteellisempaa, kun omistajat odottavat tuottoa ja arvonnousua. Raportointivaatimukset tarkentuvat, ja listayhtiöitä valvotaan.
Miten yhtiön arki muuttui?
Kun yhtiö taloudellinen tilanne on läpinäkyvä, se on sidosryhmien kannalta luotettavampi.
Olemme hyötyneet tästä esimerkiksi vuokranantajien ja tavarantoimittajien kanssa.
Listalla oleminen tuo tunnettuutta, mediahuomiota ja kiinnostusta. Yhtiö voi usein valita, mihin kaikkeen julkisuuteen lähtee mukaan.
Henkilökunta voi olla uudella tavalla ylpeä yhtiöstä, jossa työskentelee. Aluksi voi olla epäluuloja, ja henkilöstö pitää ottaa muutokseen mukaan.
Omistajan näkökulma tulee uudella tavalla osaksi kaikkien työtä. Käytämme osakkeita myös palkitsemisessa ja sitouttamisessa.
Miten rohkaisisit listautumista miettivää?
Kannattaa olla rohkea. Listautuminen tuo mukanaan kaikenlaista pörssihumppaa, mutta toteuttamistavoissa voi käyttää tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
Ei kannata ajatella, että kaikkien pörssiyhtiöiden tulisi järjestää rakenteet ja toiminnot heti samalla tavalla kuin jo pitkään listattuna olleen perinteisen ja ison yhtiön.
Listautuminen kannattaa ajatella polkuna. Alkuvaiheessa on asioita, joiden pitää olla kunnossa, kuten johto, johtamisrakenteet, raportointi ja viestintä. Sen jälkeen voi kehittää asioita yhtiön tilanteen mukaan.
Artikkeli on osa Pörssisäätiön uutta Pörssilistautujan käsikirjaa, joka julkaistiin tiistaina 10. syyskuuta.
Kirjoittajat
