Näin aloitin sijoittamisen – Aki Pyysing, Evita Lestinen, Henri Hoskonen ja Ninni Norra kertovat
Opiskelijoiden Pörssipäivässä kuultiin neljän sijoittajan alkutaipaleesta sekä siitä miksi sijoittaminen kannattaa ja mitä merkitystä osakkeiden omistamisella on yhteiskunnassa.
Pokeriammattilainen, sijoittaja Aki Pyysing kertoi sijoittajataipaleensa alusta Opiskelijoiden Pörssipäivässä tiistaina. Mukana sijoittajapaneelissa sijoituskokemuksistaan kertomassa olivat myös Mimmit sijoittaa -päätoimittaja Evita Lestinen sekä vuoden Nuori sijoittaja Henri Hoskonen ja opiskelija Ninni Norra.
Pokeriammatilainen Aki Pyysing aloitti sijoittamisen vuonna 1983, kun huomasi pankissa käydessään ilmoituksen SKOPin velkakirjalainasta. Osakesijoittamisen hän aloitti muutaman vuoden kuluttua, kun häneltä kysyttiin Kauppakorkeakoulun asuntolassa sijoituksista. Hän oli kertonut, että velkakirja tuottaa vuodessa 13,5 prosenttia.
”Vastaus oli, että nyt on kyllä huono sijoitus, kun osakkeet tuottivat viime vuonna 60 prosenttia. Otin tämän haasteena, ja muutaman vuoden aikana keräsin lainaa niin paljon kuin mahdollista ja tein suoria osakesijoituksia.”
Opiskelija Ninni Norra innostui osakkeista 19-vuotiaana opittuaan oman talouden hallintaa ja sijoittamista Pörssisäätiön Pörssilähettiläs-koulutuksessa.
”Tein 15 euron kuukausisäästösopimuksen ja ostin UPM:n osaketta. Aluksi sijoitin mielikuvajohteisesti, sillä tutut ja katukuvassakin näkyvät yhtiöt houkuttelivat.”
Mimmit sijoittaa -päätoimittaja Evita Lestinen kertoi päätyneensä sijoittajaksi koska – ja onneksi – isoveljet pakottivat. Nuori sijoittaja -palkittu Henri Hoskosen kuuli ensimmäisen kerran sijoittamisesta pankin asiakasneuvojalta.
Opiskelijoiden Pörssipäivän paneelissa sijoittajilta kysyttiin myös muiden muassa parhaista sijoituksista, kamalimmista virheistä. Keskustelun juonsivat Pörssisäätiön markkinoinnin asiantuntija Linnea Karjula ja koulutuspäällikkö Joonatan Naukkarinen.
Katso koko keskustelu videolta:
Miksi sijoittaminen kannattaa?
S-Pankin päästrategi Lippo Suominen kertoi, miksi sijoittaminen kannattaa.
”Sijoittaminen kannattaa, koska sijoittamalla tehdään rahaa. Olkaa mukana pitkällä tähtäimellä. Sijoittakaa rahat, odottakaa, niin tuottoa tulee”, Suominen korosti.
Hän näytti tilastokuvan maailman osakkeiden kehitys viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Vaikka koko ajan kuulemme huonoja ja taloudenkin kannalta huolestuttavia uutisia, fakta on, että kurssit ovat nousseet.
”Jos lähdit sijoittamaan tuolloin parikymmentävuotta sitten, olet tänään 700 prosenttia rikkaampi kuin silloin. Vaikka koko ajan on ollut huonoja uutisia”, Suominen korosti.
Vaikka osakkeiden tuotot vaihtelevat voimakkaasti, tapaamme kiinnittää huomiota vuosiin, jolloin osakemarkkinat ovat olleet tappiolla. Todella pitkällä aikajänteellä vuosina 1871–2023 Yhdysvaltain markkinoilla vain joka 15. vuosi kurssit ovat romahtaneet ja laskeneet yli 15 prosenttia (kuva).
”Emme huomaa yhtä herkästi, että noin 40 prosenttia vuosista eli jopa 67 vuoden aikana kurssit ovat nousseet yli 15 prosenttia”, Suominen korosti.
Raha on valtaa – ja sijoittaja vaikuttaa
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri muistutti, että raha on valtaa. Se tarkoittaa, että pörssiyhtiöiden omistajana pystyy vaikuttamaan yrityksiin. Aina ei siis tarvitse laatia lakeja, joilla vaikutetaan yritysten tapaan toimia.
”Sijoittajia on jo miljoona, ja siitä tulee joukkovoima. Oikeasti sillä mitä sijoittajat tekevät, on merkitystä. Yhteiskunnan kannalta toivoisin, että osakkeenomistajat olisivat aktiivisia omistajia ja vaikuttaisivat.”
Lounasmeri korosti, että se että päättää sijoittaa johonkin pörssiyhtiöön on jo vaikuttamista. Aktiivinen omistaminen taas tarkoittaa sitä, että sijoittajat voivat parhaimmillaan vaikuttaa omilla arvoillaan yritysten toimintaan.
”Puhutaan kotimaisesta omistajuudesta ja siitä, että on hyvä, että on kotimaisia omistajia. Silloin katse kääntyy meihin kaikkiin. Omistajien kansallisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä yhtiöiden pääkonttorit sijaitsevat”, Lounasmeri muistutti.