Optioita kerrytti pieni porukka

…miljoonaa euroa per nenä. Loput jakoivat 2,3 miljardin euron potin. Optiot nostattivat myös kuohuntaa yhtiöissä, joissa pörssikurssit nousivat odotettua enemmän. Nokian avainhenkilöiden optiot olivat kansan keskuudessa hyväsyttyjä, koska yhtiö loi…

Artikkeli
11.6.2018
Lukuaika
4 min

Optiot synnyttivät Suomeen tuhat miljonääriä vuosina 1997–2014, selviää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoiden Matti Keloharjun ja Antti Lehtisen tutkimuksesta.

Optiojärjestelmistä kertyi vuosina 1997–2014 yhteensä 5,4 miljardin euron varallisuus, josta pääsi nauttimaan prosentti Suomen kansasta eli 56 000 ihmistä.

Prosentti näistä optionsaajista sai yli puolet eli 3,1 miljardia euroa optioiden kokonaisarvosta, kertoo tutkija Matti Keloharju. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 557 henkilöä keräsi 5,6 miljoonaa euroa per nenä. Loput jakoivat 2,3 miljardin euron potin.

Optiot nostattivat myös kuohuntaa yhtiöissä, joissa pörssikurssit nousivat odotettua enemmän. Nokian avainhenkilöiden optiot olivat kansan keskuudessa hyväsyttyjä, koska yhtiö loi mannaa koko maalle. Fortumin osakekurssin nousu ja sen myötä optiopalkkioiden arvonnousu oli sen sijaan poliittinen rasite päätöksentekijöille. Tämän seurauksena optioiden käyttö kiellettiin valtionyhtiöissä.

Optiomiljonäärien vuodet

Varsinkin teknologiayhtiöillä meni tutkimusajanjakson alkupuolella lujaa, ja ne olivat Keloharjun mukaan intensiivisesti järjestämässä koko henkilökunnalle suunnattuja optioita. Tutkimuksessa mukana olleista 95 yrityksestä 35 oli teknologia-alalta. Teknokuplan puhjettua kurssit putosivat ja myös optioiden arvot laskivat.

Optiojärjestelmien kuningas oli Nokia. Se vastasi 69 prosenttia koko myönnetystä optiovarallisuudesta. Yhtiössä oli ajanjaksolla yhteensä 656 miljonääriä. Optiomiljonäärinä pidettiin tutkimuksessa henkilöä, joka ansaitsi vähintään miljoonan euron tulon option realisointihetkellä.

Nokian optiopotti oli ennätyksellinen 3,5 miljardia koko 5,4 miljardin varallisuudesta, Keloharju sanoo. Seuraavina listan kärjessä olivat Fortum, Tietoenator, Sonera ja Nokian Renkaat.

”Optionsaajien odotukset eivät aina vastanneet todellisuutta. Pettymyksiä sattui esimerkiksi Sonerassa.”

Optiosaantoja oli yhteensä 195 000. Suuri osa optiojärjestelmien arvon synnystä ajoittui vuosituhannen vaihteeseen. Nämä vuodet olivat optioiden kulta-aikaa, jolloin niitä tehtailtiin eniten, ja ne olivat myös arvokkaita.

Jättipotti ja tyhjä arpa

Optiot herättivät kovasti kateutta, mutta loppujen lopuksi suurella osalla niiden saajista jäi Keloharjun mukaan tyhjä arpa käteen.

”Optioiden realisoitunut arvo on ollut saajalleen keskiarvona 33 000 euroa ja mediaanina 1 800 euroa. Ennen kaupankäyntikuluja ja veroja summa suli lopulta 67 euroon.”

Tyypillinen optionsaaja ei Keloharjun mukaan katsonut korttejansa loppuun asti vaan riskin karttamissyistä myi optionsa pörssissä ennen määräajan loppumista.

”Tämä on harvinainen ja ilmeisesti vain Suomessa vallalla oleva käytäntö”, hän kommentoi.

Optionsaajan kannalta on Keloharjun mukaan hyvä, että option voi myydä markkinapaikalla. Siellä option voi ostaa taho, jolla on paljon riskinottokykyä. Jos sijoittajia on paljon, optioiden arvo voi nousta lähelle sen teoreettista arvoa ja option saaja saa silloin hyvän hinnan.

Optioiden perimmäinen tarkoitus on palkita ja sitouttaa henkilöstöä. ”Kynnys luopua niistä on kylläkin pieni”, Keloharju toteaa.

Teknologiayhtiöiden edustus selittää optionsaajien demografisia tietoja

Varsinkin isojen optioiden saajista valtaosa on miehiä, selviää tutkimuksesta. Miljonääreistä heitä on 90 prosenttia. Kaikista optionsaajista miesten osuus on kolme neljäsosaa.

Miehet ovat usein yhtiöissä korkeimmissa asemissa ja tämä selittää heidän suurta osuuttaan optioiden saajien joukossa. Lisäksi aktiivisissa optioiden liikkeelle laskijoissa, teknologiayhtiöissä, on avainhenkilöinä enemmän miehiä kuin naisia.

Yli 60 prosenttia optioiden arvosta on tutkimuksen mukaan päätynyt pääkaupunkiseudulle. Myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Oulun teknologiakeskittymän vuoksi Pohjois-Pohjanmaalla on vaurastuttu optioiden avulla.

Tyypillisen option saajan ikä oli sekä naisten että miesten kohdalla 41 vuotta. Tätä selittää muun muassa se, että teknologiayhtiöissä työskentelevät ovat iältään nuorehkoja ja tämä painaa keskiarvoa alaspäin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisia eroja optioiden saannissa oli suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien välillä. Määrällisesti suomenkieliset olivat vahvemmin edustettuina. Tätäkin selittävät teknologiayhtiöt, jotka myönsivät suhteellisesti eniten optioita ja työllistivät enemmän suomea kuin ruotsia puhuvia.

”Mutta ruotsia puhuvien optiovoitot olivat keskimäärin puolet suurempia kuin suomenkielisillä”, huomauttaa Keloharju.

Tiesitkö?

Pörssisäätiö on tukenut Keloharjun ja Lehtisen tutkimusta apurahalla. Tänä vuonna säätiö on myöntänyt yhteensä 109 000 euroa 16 kohteeseen. Lue lisää apurahoista.

Teksti: Riitta Ekholm
Kuva: Anne Hanén

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Pörssisäätiön uutiskirje, niin saat sisältömme jatkossa suoraan sähköpostiisi ensimmäisten joukossa.