Osinkoverotus tukemaan kasvun dynamiikkaa
Osinkoverojärjestelmä on monimutkainen, ja se ohjaa taloudellista toimintaa. Vielä suurempi ongelma on ohjausvaikutus. Verotuksen tulisi kannustaa yrittämisen ja sijoittamisen aloittamiseen, kasvuun ja kehittymiseen, mutta nykymalli muodostaa listautumiskynnyksen. Osinkoverotuksen uudistamista kannattaa alkaa jo suunnitella.
On kulunut miltei 20 vuotta siitä, kun maaliskuussa 2004 Euroopan yhteisön julkisasiamies antoi ratkaisun Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmää koskien. Seurauksena oli nykyisen osinkoverojärjestelmän syntyminen. Suomen järjestelmä on kansainvälisesti poikkeava. Yksi sen erityispiirteistä on listattujen ja listaamattomien yritysten osinkojen täysin erilainen verokohtelu.
Osinkoverojärjestelmä poikkeaa myös muusta verojärjestelmästämme. Siinä missä suomalainen yhteiskunta lähtökohtaisesti verottaa pienituloisia pienemmällä veroprosentilla, osinkoverotuksessa varakkaamman omistajan veroaste on tyypillisesti matalampi. Nykyjärjestelmän ongelmia on tutkittu ja dokumentoitu, mutta muutosta ei ole vielä uskallettu tehdä.
Tänä syksynä osinkoverotus on puhuttanut sijoittajayhteisöä jälleen. Finnwatch selvitti tunnettujen sosiaalisen median vaikuttajien yritysten rakenteita ja havaitsi toistuvan kaavan. Tietynlaista holding-yhtiörakennetta käytettiin suuremman laskennallisen nettovarallisuuden ja siten myös suurempien matalasti verotettujen osinkojen mahdollistamiseksi.
Osinkoverojärjestelmän yksi ongelma on monimutkaisuus. Hyvä verojärjestelmä on selkeä ja ymmärrettävä. Nyt näin ei ole. Tarvitaan verokonsultteja ja kirjanpitäjiä kehittelemään yritysrakenteita ja kertomaan, kuinka paljon osinkoja kannattaa nostaa. Verotuksen roolista on tullut toimintaa ohjaava. Tästä on päästävä pois. Verotuksen tulisi perustua mataliin verokantoihin ja laajaan veropohjaan. Ei poikkeuksiin ja kikkailuihin.
Toinen vielä suurempi ongelma on ohjausvaikutus. Verotuksen tulisi kannustaa yrittämisen ja sijoittamisen aloittamiseen, kasvuun ja kehittymiseen. Nykymallin on nähty muodostavan listautumiskynnyksen. Tämän takia on esitetty neutraalia osinkoveromallia, jossa kaikkien yritysten jakamia osinkoja verotettaisiin lähtökohtaisesti samalla kaavalla riippumatta siitä, onko yritys listautunut pörssiin vai ei.
Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu selvitys pörssin elinkelpoisuudesta ja listautumisten edistämisestä. Osinkoverotus kuuluu itseoikeutetusti yhtenä elementtinä mukaan kokonaisuuteen. Parhaimmillaan tämän hallituskauden aikana tehtävä selvitys voi luoda pohjaa tulevalle, aikaisempaa paremmalle osinkoverojärjestelmälle. Sen tekeminen pitäisi uskaltaa aloittaa puhtaalta pöydältä yhteiskunnallisia tavoitteita ja ohjausvaikutuksia ajatellen. On aika uudistua.
Kirjoittajat
