Ulkomaisten osinkojen lähdeverotukseen ehdotetaan muutoksia

Osinkoverotus on muuttumassa EU:ssa. Sijoittajalle verosopimusetuudet tulisi myöntää kun tulo maksetaan, kirjoittaa Pörssisäätiön lakijohtaja Jesse Collin.

Blogi
29.9.2023
Lukuaika
3 min

Kotimaisille osakkeille maksettavasta osingosta pääomatuloveron pidättäminen ja maksaminen on varsin yksinkertainen ja selkeä prosessi, mutta verotus monimutkaistuu heti, jos kyse on ulkomaalaisten yhtiöiden osakkeille maksettujen osinkojen verotuksesta.

Sijoittajat ovat yleensä rajat ylittävässä tilanteissa velvollisia maksamaan veroa arvopapereista saamistaan tuloista kahteen valtioon. Ensinnäkin vero tyypillisesti voidaan periä arvopapereiden liikkeeseenlaskijan asuinvaltiossa arvopaperien bruttotuloista pidätettävänä lähdeverona. Toiseksi sijoittaja joutuu yleensä maksamaan samasta tulosta tuloveroa asuinvaltiossaan. Esimerkiksi suomalainen yksityissijoittaja joutuu maksamaan saksalaisen yhtiön maksamista osingoista ensiksi veroa Saksaan ja sitten vielä Suomeen.

Tämän kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi valtiot tekevät verosopimuksia, joissa ne sopivat verotusoikeuden jakamisesta lähde- ja asuinvaltion välillä. Verovelvollinen voi saada edukseen verosopimuksen tai kansallisen lainsäädännön mukaisen alemman verokannan joko tuloa maksettaessa (sopimusetuudet tuloa maksettaessa) tai hakemalla verohallinnolta lähdeveron palautusta (palautusmenettely).

Valitettavan usein verosopimusetuuksien saaminen edellyttää sijoittajalta aktiivisia toimia, eli lähdeveron palautuksen hakemista. Lähdeveron palautuksen hakeminen ulkomailta on lähes poikkeuksetta aikaa vievää, monimutkaista ja usein myös kallista, kun menettelyyn tarvitaan usein erinäisiä todistuksia ja usein myös asiantuntija-apua.
Lisäksi menettelyt ja niissä vaadittavat asiakirjat, sekä selvitykset vaihtelevat huomattavasti eri valtioissa.

Tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia eurooppalaisista yksityissijoittajista, jotka olisivat oikeutettuja alennettuun lähdeveroon, eivät vaatineet sitä. Pääasiallisina syinä mainittiin prosessin pitkäkestoisuus sekä kalliit ja liian monimutkaiset menettelyt. Jopa 31 prosenttia tutkimuksen kohteena olleista yksityissijoittajista oli päättänyt myydä ulkomaiset Euroopan unionin alueella liikkeeseen lasketut osakkeensa.

Tilannetta ollaan korjaamassa EU-lainsäädännöllä. Euroopan komissio antoi kesällä direktiiviehdotuksen ylimääräisten lähdeverojen nopeammasta ja turvallisemmasta alentamisesta. Ehdotuksella pyritään ensinnäkin yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan lähdeverojen palauttamista, sekä ehkäisemään eräitä osinkojen maksuun ja osakelainaukseen liittyviä väärinkäytöksiä (lue tarkemmin lausunnostamme).

Direktiiviehdotuksen mukaan jatkossa jäsenvaltiot voisivat päättää myöntää verosopimusetuudet jatkossa tuloa maksettaessa, mikä tarkoittaisi etenkin yksityissijoittajien kannalta erittäin selkeää ja helppoa järjestelyä. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voisivat soveltaa uudenlaista nopeutettua lähdeveron palautusmenettelyä.

Pörssisäätiö on lausunut direktiiviehdotuksesta eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Pidämme ehdotusta erittäin kannatettavana ja tärkeänä. Painotimme kuitenkin, että yksityissijoittajien kannalta tärkeää olisi, että verosopimusetuudet myönnettäisiin aina heti tuloa maksettaessa. Huolemme on, että uusi nopeutettu palautusmenettely olisi yksityissijoittajille liian raskas prosessi suhteessa saatuihin osinkoihin. Myös tämä nopeutettu palautusmenettely on sinänsä parannus nykytilanteeseen, mutta sekin on ainakin jossain määrin aikaa vievä ja kustannuksia aiheuttava, joten sitäkään ei välttämättä kannata hyödyntää, jos kyse on verrattain pienistä osingoista.

Komission ehdotus on tervetullut askel oikeaan suuntaan, mutta valitettavasti tästä ei ole pikaista apua tilanteeseen. Verotuksen alalla EU-lainsäädännön asettaminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja lisäksi direktiivit on lopulta saatettava voimaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Voi kulua useampi vuosi ehdotuksesta käytännön soveltamiseen.

Kirjoittajat

Jesse Collin Lakijohtaja