Sijoittajan vuosi 2023: Mainettaan parempi
Mitä vuodesta 2023 jäi sijoittajalle mieleen? Mitkä olivat kohokohdat, entä kauhun hetket? Mitä opittiin? Miksi Helsingin pörssi pärjäsi muita heikommin?
Osakesijoittajan piina päättyi lokakuun lopussa, kun pörssikurssit kääntyivät nousuun. Joillakin ulkomaisilla markkinoilla saavutettiin joulun alla jopa uusia huippuja, Helsingin pörssissä ei. Vuoden 2023 aikana Helsingin pörssin osakeindeksi (OMXHPI) laski noin kahdeksan prosenttia. Jos mukaan lasketaan osingot, jäädään miinukselle vain nelisen prosenttia. Loppuvuoden kurssirallin ansiosta sijoittajan vuosi 2023 on lopulta saldoltaan mainettaan parempi.
Keskeiset taloustapahtumat – keskuspankkitoimet ja geopolitiikka
Jälkikäteen tilastoista voidaan todeta, että inflaatio oli huipussaan heti alkukeväällä. Euroopan keskuspankki aloitti keväällä arvopapereiden osto-ohjelman supistamisen vähentäen näin liikkeellä olevan rahan määrää. Samalla ohjauskoron nostamista jatkettiin. Vasta lokakuussa 2023 keskuspankki päätti jättää ohjauskoron ennalleen. Samoihin aikoihin myös euribor-korot kääntyivät laskuun ja osakemarkkinat kääntyivät nousuun.
Keväällä ehdittiin lyhyesti säikähtää Kalifornian Piilaaksosta alkanutta pankkikriisiä. Kytevä kriisi onnistuttiin sammuttamaan heti alkuunsa, eikä se päässyt laajentumaan.
Vuoden aikana geopoliittiset konfliktit lisääntyivät. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkui ja uudet taistelut puhkesivat Lähi-idässä Hamasin ja Israelin välille.
Miksi Helsingin pörssi putosi muiden vauhdista?
Kansainvälisesti vuosi 2023 oli erityisesti teknologiayhtiöiden ja luksustuotteiden vuosi. Amerikkalaiset jättiläiset ”ihmeelliset seitsemän” – Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla – vetivät pörssinousua. Pohjoismaissa taas laihdutuslääke Ozempic nosti tanskalaisen Novo Nordiskin Euroopan arvokkaimmaksi pörssiyhtiöksi.
Helsingin pörssi hävisi vertailuindekseille erityisesti toisella vuosineljänneksellä. Osa näki tässä NATO-jäsenyyteen liittyen salaliiton tai geopolitiikan vaikutuksia.
Teollisuusyhtiöiden suuri osuus painoi helsingin pörssiä.
Osakekurssien kehitys vastasi kuitenkin tulosennusteita. Teollisuusyhtiöiden suuri paino Helsingin pörssi-indeksissä painoi kurssia alaspäin. Moni suomalainen pörssiyhtiö toimii syklisellä alalla, jossa tuloksentekokyky liikkuu yhdessä taloussuhdanteen kanssa. Siksi suhdanteen heiketessä myös tulosennusteet heikkenevät. Syklisiä eli suhdanneherkkiä toimialoja Helsingin pörssissä edustavat esimerkiksi metsä-, metalli- ja konepajayhtiöt.
Osa Helsingin pörssin yhtiöistä kärsi vuonna 2023 vielä Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista. Esimerkiksi Nokian Renkaat ja Fortum sulattelivat vielä Venäjän investointiensa menetyksiä. Osa yhtiöistä, kuten Kone, taas kärsi Kiinan heikentyneestä kasvusta. Rakennusyhtiöt kärsivät inflaation ja korkotason noususta.
Jotkut yhtiöt kompastuivat omiin jalkoihinsa. Neste piti kesäkuussa analyytikkotilaisuuden, jossa yhtiön toimialan kapasiteetista esittämät arviot romahduttivat osakekurssia. Nokia menetti syksyllä miljardiluokan sopimuksen kilpailijalleen Ericssonille.
Helsingin pörssin suuryhtiöiden joukossa ilahduttava valonpilkku oli hiilidioksidipäästöjä vähentämään pyrkivä merimoottoreiden valmistaja Wärtsilä. Yhtiön osakekurssi nousi vuoden aikana yli 60 prosenttia.
Vuoden ilmiönä ostotarjoukset
Ostotarjousten virta jatkui. Vuoden 2023 suurimpien kurssinousijoiden kärjessä ovat nimenomaan ostotarjousten kohteena olevat tai olleet yhtiöt. Laatuyhtiöiden ostaminen pois pörssistä aiheutti sekä riemua että huolta. Ilmiön voi nähdä myös merkkinä matalista osakekursseista.
Sen sijaan uusia pörssilistautumisia ei juuri nähty. Ensimmäinen osuuskunta listautui, kun Arvo Sijoitusosuuskunta tuli listalle. Lisäksi Mandatum osittaisjakautui Sammosta.
Osakeantien puolella eniten puhutti Finnairin merkintäosuusanti.
Mitä tänä vuonna opittiin?
Hajauta, hajauta, hajauta. Tänä vuonna pelkästään Helsingin pörssin varaan rakennettu osakesalkku pärjäsi heikommin. Maailman osakemarkkinoita vetivät amerikkalaiset teknologiajätit. Oman salkun toimialajakaumaa kannattaa tarkastella ja varmistaa ettei salkkua ole rakennettu vain yhden toimialan varaan. Hajautetussa salkussa on myös hyvä olla sekä syklisiä eli metsä-, metalli- ja konepajayhtiöitä että suhdanneriippumattomampia yhtiöitä eli esimerkiksi lääke-, terveydenhuolto-, yhteiskuntapalvelu- ja vakuutusyhtiöitä.
Tärkein oppi: hajauta, hajauta, hajauta.
Myös omaisuuslajien puolella hajauttaminen kannatti. Tänä vuonna nähtiin korkosijoitusten uusi tuleminen. Aiemmin jo unohtuneet korkorahastot palasivat sijoittajan valikoimaan. Myös määräaikaistalletusten käyttäminen yleistyi. Toisaalta asuntosijoittaminen kärsi lainan korkojen noususta.
Tänä vuonna opittiin myös kärsivällisyyttä. Lokakuun loppupuolella lisääntyi julkinen keskustelu osakesijoittamisen kannattamattomuudesta. Jälkikäteen katsoen juuri tuolloin osakekurssit olivat pohjalla. Näin sen teoriankin mukaan tulisi olla: Silloin kun muut luopuvat toivosta, on oikea aika sijoittaa.
Onneksi suomalaiset osakesijoittajat eivät kuitenkaan luopuneet toivosta, vaan osakkeenomistajien lukumäärä jatkoi kasvuaan koko vuoden ajan. Vuoden 2023 lopussa miljoona suomalaista yksityishenkilöä sijoitti osakkeisiin.
Kirjoittajat
