Hallitusohjelmaa rakennetaan

Syynissä hallitusneuvottelijoiden kannat osinkoverotukseen, osakesäästötiliin ja kansankapitalismiin

Pörssisäätiö ennakoi yksityissijoittajia kiinnostavia hallitusohjelmakirjauksia. Kokosimme neljän hallitusneuvotteluja käyvän puolueen linjaukset.

Artikkeli
12.5.2023
Lukuaika
4 min
Puheenjohtajat Sari Essayah (kd), Anna-Maja Henriksson (rkp) ja Riikka Purra (ps) neuvottelevat hallitusohjelmasta hallituksen muodostajan Petteri Orpon (kok) johdolla. Kuvat: Eduskunta.

Tuleva hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta, mikä sitoo sen käsiä isoissa veroratkaisuissa. Siksi voidaan pitää todennäköisenä, että kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitus pitää omistamisen verotuksen ennallaan tai ei ainakaan kiristä sitä.

Yksityissijoittajan kannalta se tarkoittaa, että pörssiosinkojen verotus tuskin kirstyy. Varsin todennäköisenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että osakesäästötilin verokohtelu paranee. Tuleva hallitus halunnee edistää kansankapitalismin yleistymistä, joka sai piristysruiskeen, kun osakesäästötili otettiin käyttöön vuonna 2020.

Seuraavalla hallituksella olisi myös kaikki mahdollisuudet jatkaa historiallisia avauksia kansankapitalismin ja kotimaisen omistajuuden edistämisessä. Hallitusneuvotteluja käyvä puoluenelikko liputti ennen vaaleja Lapsen osakesäästötilin puolesta. Nähtäväksi jää, kirjataanko hallitusohjelmaan Lapsen osakesäästötilin perustaminen tai selvittäminen.

Noihin pääkohtiin voidaan tiivistää kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien näkemykset yksityissijoittajan ja kansankapitalismin tärkeimmistä teemoista. Puolueiden näkemykset on koottu Pörssisäätiön vaalikyselystä.

Ennen vaaleja tehtyjen linjausten päätyminen hallituksen työlistalle ei tietystikään ole kiveen hakattua. Puheenjohtajanelikko vasta rakentaa hallitusohjelmaa Petteri Orpon (kok.) johdolla Säätytalolla. Periaatteessa myös hallituksen muodostavien puolueiden kokoonpanokin voi vielä vaihtua.

Osinkoverotus tuskin kiristyy

Hallituksen muodostaja on neuvottelujen varrella kertonut veroratkaisujen yleislinjaksi, että kokonaisveroaste ei nouse eikä työn ja yrittämisen veroja koroteta. Puolueiden ennen vaaleja antamien linjausten perusteella odotettavissa ei ole omistajien verotuksen kiristymistä.

Pörssisäätiön kyselyssä kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit torjuivat pörssiosinkojen verotuksen kiristämisen. Ne väläyttelivät myös mahdollisuuksia keventää pienten pääomatulojen verotusta.

Osakesäästötili kehittyy

Kaikki hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat katsoneet, että osakesäästötilin verotusta tulee kehittää. Alun perin vuonna 2020 käyttöönotetun osakesäästötilin olikin verotuksellisesti tarkoitus olla samalla viivalla kuin sijoitusrahasto-osuuksien verotuksen. Käytännössä hallitus voi esimerkiksi laajentaa tappioiden vähennyskelpoisuutta ja sallia hankintameno-olettaman käytön tilillä.

Puolueiden linjausten perusteella on varsin mahdollista, että osakesäästötililtä myös poistetaan talletuskatto tai ainakin kattoa aletaan vaiheittain nostaa. Nykyinen 50 000 euron talletuskatto on keinotekoinen. Tuleva hallitus saattaa samalla sallia useamman osakesäästötilin avaamisen, jolloin osakesäästötilien kilpailu vauhdittuisi. Samalla päästäisiin eroon ongelmista, jotka aiheutuvat siitä, että henkilö on vahingossa avannut useamman tilin.

Omistajan oikeudet

Kun valtio-omistajuus on puhuttanut myös viime aikoina, voidaan olettaa, että tuleva hallitus jättää siihen jonkinlaisen puumerkin. Pörssisäätiön kyselyssä kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit puolueet pitivät olennaisena, että valtio-omistajan roolia pörssiyhtiöissä selkiytetään ainakin julkaisemalla omistajapoliittiset linjaukset.

Neuvottelunelikko oli ennen vaaleja yksimielinen myös siitä, että osakkeenomistajien oikeuksia kannattaa parantaa. Sääntelyä saattaa olla luvassa siis esimerkiksi suunnattujen osakeantien säännöistä.

Kansankapitalismin vahvistaminen

Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit ovat kaikki liputtaneet uudenlaisen Lapsen osakesäästötilin perustamisen puolesta.

Jos valtio laittaisi jokaisen vastasyntyneen tilille 300 euron pesämunan, Lapsen osakesäästötilin fiskaalinen vaikutus olisi noin 15 miljoonaa euroa. Talletuksen sijaan valtio voisi vaihtoehtoisesti vähentää omia pörssiomistuksiaan ja ohjata vastasyntyneiden tileille omistuksessaan olevia osakkeitaan. Tämä liudentaisi valtion omistuksia vain pienin askelein, sillä valtion pörssisalkun arvo on kymmeniä miljardeja.

Lapsen osakesäästötili veisi Suomea edelleen yhteiskuntana siihen, että kaikki omistavat ja me kaikki myös vaikutamme yrityksiin ja yritysten toimintaan sisältäpäin. Tulevat ikäluokat pääsisivät oppimaan säästämisestä ja sijoittamisesta hyvin käytännöllisesti henkilökohtaisten tiliensä avulla.

Pörssisäätiön kyselyssä puolueet pitivät tärkeänä myös talousopetuksen lisäämistä kouluissa. Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit kaikki ovat arvioineet muiden muassa, että kouluissa olisi tarpeen opettaa nuorille henkilökohtaisen säästö- ja sijoitussuunnitelman tekemistä.

Kirjoittajat

Sarianna Toivonen Viestintäpäällikkö