Venäjän hyökkäys Ukrainaan yksityissijoittajan näkökulmasta
Sijoittajille on opetettu, että silloin pitää ostaa, kun veri virtaa kaduilla. Tuo yleisesti käytetty lause kuulostaa nyt aivan kauhealta. Juuri nyt mielessä ovat monella ensisijaisesti aivan muut asiat kuin sijoittaminen.
Sijoittajille on opetettu, että silloin pitää ostaa, kun veri virtaa kaduilla. Tuo yleisesti käytetty lause kuulostaa nyt aivan kauhealta. Juuri nyt mielessä ovat monella ensisijaisesti aivan muut asiat kuin sijoittaminen.
Varoitusmerkit olivat jälkikäteen ajatellen hyvin selvät ja silti sodan syttyminen oli yllätys. Venäjän johdon toiminta näyttää rauhanomaisen länsi-ihmisen näkökulmasta epärationaaliselta ja siksi ennakointi on ollut vaikeaa. Hyökkääminen toiseen valtioon demokratiakehityksen estämiseksi, nuorten lähettäminen turhaan kuolemaan. Epätodellista. Pohjattoman surullista. Kuinka tällaista voi tapahtua 2020-luvun Euroopassa?
Ajatukset ovat nyt ukrainalaisten luona. Myös konkreettisia toimia tarvitaan.
Inflaatio ja korot
Inflaatio oli jo ennen konfliktia viime kuukausina noussut nopeasti ja sotatoimien takia näyttää todennäköiseltä, että totuttua korkeampi inflaatio ei ole aivan väliaikainen ilmiö. Vielä helmikuun puolivälissä keskuspankit suunnittelivat rahapolitiikan kiristämistä ja sijoittajat odottivat koronnostoja. Nyt odotus on muuttunut. Epävarma toimintaympäristö saa keskuspankit mahdollisesti lykkäämään koronnostoja. Todennäköisesti korkotaso lähtee vähitellen nousuun, mutta aiempaa ennakoitua hitaammin.
Säästäjän on hyvä varautua aikaisempaa korkeamman inflaation ja matalahkon korkotason yhdistelmään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvin suurten summien pitkäaikainen säilyttäminen talletustilillä ei ole houkuttelevaa. Korkeampi inflaatio kannustaa kuluttajaa tiedossa olevien investointien kiiruhtamiseen, toisaalta epävarma tilanne saa monet kasvattamaan säästöpuskureitaan.
Vastuullisuus ja vaikuttaminen
Länsimaiden reaktion voimakkuus ja yhtenäisyys tuli Venäjälle todennäköisesti osin yllätyksenä. Aivan konfliktin alkumetreillä näytti siltä, että poliitikkojen ja liike-elämän reaktio jäisi hieman vaisuksi. Vahvan reaktion taustalla on ennätyksellisen laaja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja taustakeskusteluissa aktivoitunut miljoonien kansalaisten joukko. Syntynyt joukkoreaktio on loistava esimerkki siitä, kuinka iso joukko yksittäisiä henkilöitä voi vaikuttaa ja saada aikaan muutoksia. Muodostunut yhtenäinen rintama on vaikuttava.
Konflikti on nostanut puheeksi yritysten ja yksilöiden arvot. Omia arvoja on helppo noudattaa niin kauan kuin se ei maksa itselle mitään. Nyt nähdään myös sellaisia ratkaisuja, jotka aiheuttavat liiketoiminnallisia tappioita. Se on aitoa arvopohjaista toimintaa. Yhteiskunnan on toki hyvä hahmottaa taloudelliset tappiot ja pohtia osin niiden korvaamista. Vastaavasti sijoittajien on hyvä tiedostaa ratkaisujen taloudelliset vaikutukset.
Arvopohjaista, yhtenäistä toimintaa on esimerkiksi EU-maiden ilmatilan sulkeminen. Epätoivottua osaoptimointia olisi yhtenäisestä rintamasta jättäytyminen yhden yhtiön lentoreittien takia.
Torstaiaamuna ystäväni kertoi myyneensä heti Venäjä-rahastonsa ideologisista syistä. Myöhemmin osoittautui, että nopea irtautuminen oli ollut myös taloudellisesti järkevä.
Ihmiset haluavat olla mukana vaikuttamassa sekä kuluttajina, sijoittajina, lahjoittajina että kansalaisina. Tässä on yrityksillä mahdollisuus auttaa asiakkaitaan ja omistajiaan toimimalla proaktiivisesti. Sosiaalisen median sijoittajayhteisöissä on myös jaettu ahkerasti erilaisia avustuslinkkejä. Lahjoitusten osalta on hyvä varmistaa rahaa keräävän tahon luotettavuus.
Sodan ja vastatoimien vaikutus pörssiyhtiöihin
Kotimaisista pörssiyhtiöistä Venäjän hyökkäys ja sen seurauksena asetetut pakotteet vaikuttavat erityisesti Finnairiin, Fortumiin ja Nokian Renkaisiin. Näillä kolmella yhtiöllä on jokaisella merkittävä määrä yksityissijoittajia osakkeenomistajina. Lisäksi valtio omistaa yhtiöitä joko suoraan tai sijoitusyhtiönsä Solidiumin kautta.
Finnair kärsii lentoreittien sulkemisesta. Yhtiön lentokoneet eivät enää voi lentää Venäjän yli Aasiaan. Tämä pidentää lentoaikoja ja huonontaa kilpailukykyä Aasian matkailijoiden keskuudessa. Yhtiöllä on yli satatuhatta kotimaista yksityishenkilöä osakkeenomistajina. Valtio omistaa yhtiön osakkeista yli puolet (55,9 prosenttia).
Fortum on investoinut vahvasti Venäjälle. Yhtiöllä on Venäjällä mm. seitsemän lämpövoimalaitosta. Yhtiö on kertonut, että energiantuotanto Venäjällä ei ole toistaiseksi pakotteiden piirissä. Fortum on kolmanneksi suosituin kansanosake, yhtiöllä on lähes kaksisataatuhatta yksityishenkilöä osakkeenomistajina. Valtio omistaa yhtiön osakkeista yli puolet (50,76 prosenttia).
Nokian Renkaiden tuotannosta valtaosa on tullut Venäjältä. Yhtiö on kertonut siirtävänsä tuotantoa pois maasta ja lisäävänsä tuotantoa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yhtiöllä on kymmeniätuhansia yksityishenkilöitä osakkeenomistajina. Valtion sijoitusyhtiö Solidium omistaa osakkeista vajaa kymmenesosan (9,4 prosenttia).
Kansainväliset pörssiyhtiöt ovat tehneet näyttävämpiä liikkeitä. Brittien öljy-yhtiö BP on esimerkiksi kertonut irtautuvansa noin 20 prosentin omistuksesta venäläisessä Rosnefissä ja tekevänsä tästä mahdollisesti yli 20 miljardin euron alaskirjauksen.
Kotimaiset yhtiöt ovat reagoineet tilanteeseen myös poistamalla venäläisiä tuotteita myyntivalikoimista ja luomalla ukrainalaisille erilaisia apujärjestelmiä, ilmaispalveluita ja tukirakenteita. Toivottavasti toimia nähdään vielä lisää.
Venäjän pörssi ja rupla
Pörssikurssit ovat romahtaneet Venäjällä. Ulkomaisten sijoittajien asema osakkeenomistajina on osin kyseenalainen, uhkana on omistusten kansallistaminen. Myös ruplan kurssi on laskenut voimakkaasti.
Sijoittajan on hyvä tiedostaa kansainvälisiä sijoituksia tehdessään mahdolliset poliittiset riskit. Nyt Venäjän sijoitusten osalta poliittinen riski realisoitui.
Seuraavat askelet
Tulevaisuuden ennustaminen on nyt erityisen hankalaa. Parhaassa tapauksessa kamala konflikti voi yhdistää kansoja auttamaan kärsiviä ukrainalaisia ja puolustamaan rauhaa.
Sotatilanne todennäköisesti lisää heiluntaa osakemarkkinoilla. Koska Suomi on Venäjän rajanaapuri, on mahdollista, että osa ulkomaisista sijoittajista väliaikaisesti vähentää sijoitustensa painoa markkinoillamme.
Emme voi aina vaikuttaa siihen mitä tapahtuu. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka itse reagoimme tapahtuneeseen. Sijoittajan ei kannata tässäkään tilanteessa panikoitua. Jälleen oman sijoitussuunnitelman kylmäpäinen noudattaminen – eli sijoittamisen jatkaminen aikaisemman suunnitelman mukaisesti – on järkevintä. Toki voi myös ottaa hengähdystauon ja jäädä hetkeksi odottamaan.
Kriisi usein herättää meidät huomaamaan mikä on tärkeintä. Tärkeimpiä ovat aina ihmiset. Koronan hellittäessä on nyt erinomainen hetki viettää aikaa läheisten kanssa ja keskustella huolestuttavasta tilanteesta. Yhdessä selviämme tästäkin.
Kirjoittajat
