Arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoiden toimintaa pitää kehittää

1. Miksi arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita kannattaa kehittää?
2. Talousosaamista pitää edistää
3. Osakesäästämisen aloittamista helpotettava
4. Osakkeenomistajan oikeuksia edistettävä
5. Listautumista helpotettava ja arvopaperimarkkinoiden toimintaa edistettävä
6. Tarvitaan neutraali osinkoverotus
7. Vastuullista sijoittamista edistettävä

Miksi arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita kannattaa kehittää?

Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoiden toimintaa ja kehittämistä Suomessa. Kotimainen omistaminen ja arvopaperimarkkinoiden toiminta on koskettavat meitä kaikkia. Omistajuuden puute on kotimaisten ja eurooppalaisten pääomamarkkinoiden kehittymisen este.

Euroopassa, myös Suomessa, on kehittyneiden maiden kotitalouksien korkeimpia säästöasteita, mutta pääomamarkkinoille kotitaloudet osallistuvat vähemmän kuin muissa kehittyneissä talouksissa.

Koska kotitaloudet osallistuvat pääomamarkkinoille heikommin, yritykset eivät saa riittävästi kasvurahoitusta. Toisaalta kotitaloudet eivät pysty vaurastumaan riittävästi varautuakseen riittävästi elämän riskeihin.

Onneksi Suomessa osakesäästämisestä on tullut viime aikoina aika iso trendi: vuonna 2020 käyttöön otetun osakesäästötilin siivittämänä meillä on jo lähes miljoona osakesäästäjää. Tästä huolimatta meillä on vielä paljon tehtävää lainsäädännön ja yhteiskuntamme rakenteiden kehittämisessä.

Tarvitaan tasa-arvoa vaurastumiseen

Jokaisella tulee olla mahdollisuus tasa-arvoiseen vaurastumiseen. Naiset osallistuvat pääomamarkkinoille huomattavasti vähemmän kuin miehet.

Jokaisella tulee olla myös mahdollisuus yhdenvertaiseen varautumiseen. Suomessa jokaisella on mahdollisuus olla omistaja, mutta taloustaidot periytyvät vahvasti kotoa.

Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen vaurastumisen tukemiseksi on ryhdyttävä politiikkatoimiin, jotka tavoittavat laajalti kokonaiset ikäluokat. Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen vaurastumisen ja laajapohjaisen omistajuuden edistämiseksi Suomen valtion on avattava jokaiselle vakinaisesti Suomessa asuvalle vastasyntyneelle Lapsen osakesäästötili, äitiyspakkauksen yhteydessä on jaettava riippumatonta talousosaamista edistävää materiaalia ja talousosaaminen on otettava osaksi pakollista opetusta peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa.

Lapsen osakesäästötili ja talousosaamisen lisääminen ovat politiikkaratkaisuja, jotka edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, mutta voivat olla myös työkaluja vihreän siirtymän edistämisessä.

Osakesäästötili on menestys, sitä kannattaa kehittää

Osakesäästämistä tulee edelleen helpottaa osakesäästötiliä kehittämällä. Osakesäästötili on osoittautunut menestykseksi, jonka avulla kotitalouksien säästöjä voidaan kanavoida yritystoiminnan ja taloutemme kasvun rahoittamiseksi, sekä helpottaa kotitalouksien vaurastumista. Osakesäästämisen edistäminen tukee myös kotimaisen omistajuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista.

Osakesäästämisessä ei ole kyse pelkästä vaurastumisesta: osakkeenomistajilla on mahdollisuus vaikuttaa omistamiensa yhtiöiden hallintoon ja sijoituspäätöksillään tukea vastuullisten yritysten toimintaa. Tällöin osakkeenomistajavaikuttamista ja vastuullista sijoittamista edistävät politiikkapäätökset ovat merkityksellisiä.

Osakkeenomistajien oikeuksia edistettävä

Osakkeenomistajien oikeuksien edistämistä on tuettava. Se kannustaa osakesäästämiseen. Lisäksi osakkeenomistajien oikeuksien käyttämisen helppous ja sijoittajansuojan korkea taso lisäävät luottamusta arvopaperimarkkinoiden toimintaan. Se puolestaan auttaa yrityksiä keräämään pääomia markkinoilta.

 Listautumista helpotettava

Lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että listautuminen on yhtiölle helpompaa. Listautuminen on yrityksen elinkaaren luonnollinen vaihe, joka tulee ajankohtaiseksi tyypillisesti silloin, kun asemansa vakiinnuttanut yritys tarvitsee riskirahoitusta kansainvälistymistä, kasvua tai innovaatioiden rahoitusta varten. Yritystoimintaa ja verotusta koskeva lainsäädäntö ei saisi rajoittaa listautumisia. Jos näin käy, estetään Suomen talouden kehittymistä ja kasvua.

Talousosaamista pitää edistää

Seuraavan opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä tulisi lisätä talousopetusta sekä peruskoulussa että toisella asteella.

Talousosaamisen lisääminen osaksi opetusohjelmaan edistää yhteiskunnan kannalta tärkeitä tavoitteita, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Talousosaaminen liittyvät taidot ovat myös kriittisiä talouden vihreän siirtymän tukemisessa.

Tähän asti talousasioita on lisätty asteittain osana perinteisiä oppiaineita, mutta talousasioiden opettaminen on yhä varsin suppeaa. Varsinaista osakesäästämistä ei juuri opeteta koulussa.

Erityisen tärkeää on sisällyttää opetussuunnitelmaan osakesäästämiseen, sijoitussuunnitelman tekemiseen ja laajapohjaiseen omistajuuteen liittyviä sisältöjä, joita nykyisellään ei opeteta koulussa. Lähtökohtaisesti talousosaamisen tulisi olla itsenäinen oppiaine, joka olisi kaikille pakollinen.

Talousopetus on tärkeä integroida osaksi pakollista oppiainetarjontaa, koska talousosaamisen edistämisessä on kyse ennen kaikkea yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä. Tutkimusten mukaan talousasenteet periytyvät kotoa, joten talousosaamisen lisääminen osaksi pakollista kouluopetusta on tehokas keino edistää yhdenvertaisuutta. Pakollisella talousosaamisen opetuksella voidaan tavoittaa oppilaat, jotka eivät tiedä haluavansa opiskella talousasioita. Vapaaehtoisuus ei siis riitä edistämään yhdenvertaisuutta, koska vapaaehtoisella talousosaamisen opettamisella ei tavoiteta niitä oppilaita, jotka tarvitsevat talousosaamisen opetusta eniten.

Talousosaamisen edistämisessä on kyse myös tasa-arvokysymyksestä. Esimerkiksi osakkeenomistajista vain noin kolmannes on naisia ja yksityishenkilöiden euromääräisestä osakevarallisuudesta vielä pienempi osuus on naisilla. Jokaisella tulisi olla tasavertainen mahdollisuus vaurastua, joten koulussa tulisi opettaa budjetointia, kertoa korkoa korolle -ilmiöstä ja tehdä yhdessä ensimmäinen luonnos omasta sijoitussuunnitelmasta. Talousosaaminen osana pakollista opetusta edistäisi näin ollen tasa-arvoa, koska opetus tavoittaisi koko ikäluokan.

Vihreän siirtymän menestyksekäs toteuttaminen edellyttää mittavaa yksityisten pääomien kanavoimista kestäviin sijoituskohteisiin, sillä julkisilla investoineilla yksinään ei ole mahdollista saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteita. Tällöin myös kotitalouksilla on merkittävä rooli vastuullisen yritystoiminnan edistämisessä, sillä jo nykyisellään kotitaloudet ovat Helsingin pörssin suurin kotimainen osakkeenomistajaryhmä. Opetusohjelmassa tulisi talousosaamisen yhteydessä opettaa nuorille vastuullista sijoittamista ja osakkeenomistajavaikuttamisen perusteita, että tulevilla osakesäästäjäsukupolvilla on hyvät edellytykset tukea vihreää siirtymää omilla sijoitusvalinnoillaan ja muilla taloustoimillaan.

Osakesäästämisen aloittamista helpotettava

Suomessa, kuin myös laajemmin Euroopassa, kotitalouksien säästöaste on yksi maailman korkeimmista, mutta yksityissijoittajien osallistuminen pääomamarkkinoille on kuitenkin edelleen hyvin vähäistä muihin kehittyneisiin talouksiin verrattuna. Yksityissijoittajien suurempi osallistuminen pääomamarkkinoille kanavoisi säästöjä yrityksille ja parantaisi niiden mahdollisuutta saada oman pääomanehtoista rahoitusta pääomamarkkinoilta sekä vaurastuttaisi kotitalouksia.

Yksityissijoittajat ovat myös yhä kiinnostuneempia vastuullisesta sijoittamisesta, joten osakesäästämisen edistäminen tukee myös pääomien kanavoimista vihreää siirtymää tukeviin sijoituskohteisiin.

Osakesäästötili on osoittautunut menestykseksi, mutta kansankapitalismia tulee yhä edistää kehittämällä osakesäästötiliä koskevaa lainsäädäntöä ja vakiinnuttamalla se kiinteämmin osaksi yhteiskuntamme rakenteita. Osakesäästötili on asetettava tasavertaiseen asemaan muiden vastaavanlaisten sijoitustuotteiden kanssa poistamalla sen talletuskatto ja sallimalla useamman osakesäästötilin avaaminen. Lisäksi on lanseerattava vastasyntyneen lapsen osakesäästötili, jota on ehdotettu kotimaisen omistajuuden ohjelmassa.

Miten osakesäästötiliä kannattaa kehittää?

Osakesäästötilin lanseeraaminen on osoittautunut menestykseksi. Yli 200 000 suomalaista avasi ensimmäisen puolentoista vuoden aikana osakesäästötilin. Vuoden 2022 kesäkuun lopussa osakesäästötilejä oli avattu jo lähes 287 000. Osakesäästötilit ovat kannustaneet erityisesti nuorempia sijoittajia osakesäästämiseen: Arvo-osuusjärjestelmää ylläpitävän Euroclear Finlandin tilastojen mukaan avaajista yli kolmasosa oli alle 30-vuotiaita ja yhteensä noin kaksi kolmasosaa alle 40-vuotiaita.

Osakesäästötililainsäädäntö oli kansankapitalismin edistämisen kannalta merkittävin tällä vuosituhannella tehty politiikkapäätös.

Osakesäästötilille saa tallettaa korkeintaan yhteensä 50 000 euroa. Oikeusjärjestyksessämme ei säännellä muiden sijoitusmuotojen tallennuskattoa. Osakesäästötili on käytännössä myös ainoa nimenomaisesti yksityissijoittajille suunnattu sijoitustuote. Osakesäästötilin lähin vertailukohta on sijoitusrahastot, joten osakesäästötilin ja sijoitusrahastojen kohtelu tulisi verotuksen ja muun lainsäädännön osalta olla mahdollisimman lähellä toisiansa. Osakesäästötilin talletuskatto on ongelmallinen myös siitä näkökulmasta, että se käytännössä sitoo osakesäästäjän yhden palveluntarjoajan asiakkaaksi ja vääristää palveluntarjoajien välistä kilpailua.

Lapsen osakesäästötili kannattaa ottaa käyttöön

Suomi on ollut vastasyntyneiden ja heidän vanhempiensa tukemisessa maailman edelläkävijä. Suomalainen äitiyspakkaus on ollut menestys ja kansainvälisti inspiraation lähde. Tätä kehitystä ei kannata jättää tähän, eikä äitiyspakkauksen tarvitse olla vain lapsen ensimmäisten kuukausien tukena. Suomen tulee olla ensimmäinen maa maailmassa, joka sisällyttää äitiyspakkaukseen vastasyntyneelle ensimmäisiin kuukausiin annettavan avun lisäksi työkalut taloudellisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Suomessa jokaisella on mahdollisuus olla omistaja, mutta taloustaidot periytyvät vahvasti kotoa. Tämän takia laajapohjaisen omistajuuden edistämiseksi Suomen valtion on avattava jokaiselle vakinaisesti Suomessa asuvalle vastasyntyneelle Lapsen osakesäästötili, jolle valtio lahjoittaa alkupääomaksi 300 euroa.

Osakesäästötilin käytön tukemiseksi äitiyspakkaukseen tulisi liittää ei-kaupallista kirjallista neuvontamateriaalia, jossa tarjotaan perustietoa osakesäästämisestä, oman talouden hallinnasta ja omistajuudesta. Lisäksi Lapsen osakesäästötilin käyttäminen integroitaisiin osaksi peruskoulussa järjestettävää talousosaamisen opetusta.

Osakkeenomistajan oikeuksia edistettävä

Osakkeenomistajien ja yksityissijoittajien oikeuksien parantaminen ja niiden käytön helpottaminen sekä myös niin yhtiö- kuin arvopaperimarkkinaoikeudellisen sijoittajansuojan korkea taso ovat edistävät arvopaperimarkkinoiden tehokasta toimintaa. Sijoittajien luottamus markkinoihin on olennainen edellytys markkinoiden tehokkaalle toiminnalle.

Aktiivinen omistajuus auttaa sijoittajia sitoutumaan vahvemmin yhtiöihin, joiden osakkeenomistajia he ovat. Sijoittamisesta tulee silloin pitkäjänteisempää, ja osakkeenomistajat seuraavat tiiviimmin omistamiensa yhtiöiden kehitystä. Euroopan komissio seuraa pääomamarkkinaunionin tavoitteiden kehittymistä 34:llä eri indikaattorilla. Yksi näistä indikaattoreista on vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksien ja suojan taso. Suomi sijoittuu siinä selvästi alle EU-maiden keskiarvon. 

Yksityissijoittajat muodostavat Suomessa merkittävän osakkeenomistajajoukon, mutta yleiseurooppalaisessa vertailussa tämän osakkeenomistajajoukon oikeuksien ja yhtiöoikeudellisen suojan taso jäävät siis alle EU:n keskiarvon, mitä on pidettävä kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittymisen hidasteena.

Myös lainsäätäjän tulisi alkaa nähdä yksityissijoittajat aktiivisina toimijoina, sillä aktiivinen omistajuus sitouttaa yhtiöihin. Lainsäädännöllä tulee vahvistaa yksityissijoittajien oikeuksia ja helpottaa osakkeenomistajien oikeuksien käyttämistä entisestään.

Jotta yksityishenkilöiden halua vaikuttaa omistajina voidaan palvella, tulee yhtiökokouksien tehdä digiloikkaus. Yhtiökokouksiin tulee voida osallistua hybridimuodossa eli oman valinnan mukaan läsnä- tai etäosallistujana, täysin omistajan oikeuksin. Yhteiskunnan kannalta omistajien aktivoiminen varmistaa sen, että sijoittajien ja kansalaisten ääni kuuluu ja arvot näkyvät yritystoiminnassa. Myös muussa arvopaperimarkkinaoikeudellisessa sääntelyssä tulee huomioida yksityissijoittajien tarpeet entistä paremmin.

Listautumista helpotettava ja arvopaperimarkkinoiden toimintaa edistettävä

Listautuminen arvopaperimarkkinoille on yrityksille työläs ja kallis prosessi. Vaikka vuonna 2021 yrityksiä listautui Helsingin pörssiin ennätysmäärä, olemme vielä kaukana esimerkiksi Ruotsin listautumismääristä. Matala listautumishalukkuus johtaa siihen, että yritykset eivät pääse hyötymään listautumisen tuomista eduista, kuten laajemmasta sijoittajapohjasta ja nopeammasta kasvusta, eivätkä yritykset saa riittävästi kasvurahoitusta.  Listautumishalukkuuteen vaikuttaa arvopaperimarkkinaoikeudellisen sääntelyn rakenteen lisäksi listayhtiöiden verokohteluun liittyvät kysymykset.  Listautumisen työläys ja kalleus, sekä negatiiviset verokannustimet laskevat etenkin pk-yritysten listautumishalukkuutta.

Lainsäädännössä yritysten listautumishalukkuuteen vaikuttaa ensinnäkin arvopaperimarkkinalainsäädännöstä kumpuavien velvoitteiden sisältö ja toiseksi listayhtiöiden verokohteluun liittyvät kysymykset. Listautumishalukkuuden kannalta relevantti arvopaperimarkkinaoikeudellinen lainsäädäntö on pitkälti harmonisoitu EU:ssa, joten tältä osin listautumista pitää helpottaa kehittämällä relevanttia EU-lainsäädäntöä. Suomen on oltava siinä aktiivinen. Toisaalta myös kotimaista yritystoimintaan liittyvää lainsäädäntöä on kehitettävä listautumisia paremmin tukevaksi.

Tarvitaan neutraali osinkoverotus

Veropoliittisilla ratkaisuilla on merkittävä vaikutus yritysten listautumishalukkuuteen. Verotus on pääasiassa kansallista lainsäädäntöä ja siihen voidaan vaikuttaa kotimaisilla veropoliittisilla ratkaisuilla.

Suomessa osinkoverotus riippuu täysin siitä, onko osinkoja jakava yritys pörssiyhtiö vai listaamaton yritys.

Osinkoverojärjestelmä uudistettiin osin EU-lainsäädännöstä johtuvista syistä vuonna 2005, jolloin luovuttiin aiemmasta kahdenkertaisen verotuksen ehkäisevästä yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Uudistuksessa luotiin järjestelmä, joka perustuu pörssilistattujen yhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden erilaiseen verokohteluun. Muutoksen myötä listattujen yhtiön voitonjako on lähes täysimääräisesti kahdenkertaisen verotuksen piirissä. Listaamattomissa yhtiöissä kahdenkertaista verotusta lievennetään yhtiön nettovarallisuuteen perustuvalla huojennusten mekanismilla.

Tämä tarkoittaa sitä, että osinkoverojärjestelmä on epäneutraali ja horisontaalisesti epäoikeudenmukainen, koska se syrjii pörssilistattuja yrityksiä ja suosii listaamattomia yrityksiä. Listaamattomien yhtiöiden jakaman voiton kokonaisverorasitus on monissa tilanteissa selvästi kevyempää kuin listatun yhtiön.

Osinkoverotusta kannattaa muuttaa yllä kuvatusta veromallista neutraaliin pääomatulojen malliin. Neutraalissa pääomatulojen mallissa osinkotuloja verotettaisiin yhdenmukaisesti riippumatta siitä, onko yhtiö listautunut pörssiin vai ei, liiketoiminnan luonteesta tai yrityksen taserakenteesta. Se kohtelisi myös yhdenvertaisesti yrityksiä riippumatta siitä, perustuuko yrityksen liiketoiminta aineelliseen vai aineettomaan yritysvarallisuuteen. Neutraali osinkoverotus tukee taloudellista kasvua ja kotimaista omistajuutta. Neutraali osinkoverotus, jossa kaikkien yritysten jakamia osinkoja verotettaisiin samalla tavalla, poistaisi epätoivotut ohjausvaikutukset ja yksinkertaistaisi yritysverotusta.

 Epäneutraali pääomatulojen veromalli ohjaa yhtiöitä velkarahoitukseen. Sijoittajan näkökulmasta pörssiyhtiön oman pääomanehtoisen riskirahoituksen verokohtelu on selvästi ankarampaa kuin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen. Ankarampi verotus nostaa oman pääomanehtoisen rahoituksen tuottovaatimusta ja näin ollen investointikynnystä.

Yrityksiä ei tulisi ohjata velkarahoituksen piiriin. Ensinnäkin liiallinen velkarahoitus johtaa tarpeettomaan riskinoton karttamiseen, vähäisempiin investointeihin ja hitaampaan kasvuun. Liiallinen velkarahoitus myös tekee yhtiöt haavoittuvaisemmiksi laskusuhdanteissa.

Toiseksi niin Suomen kuin Euroopan pääomamarkkinat perustuvat markkinaehtoisen rahoituksen sijasta pankkirahoitukselle. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopassa yritykset eivät saa riittävästi kasvurahoitusta, eikä eurooppalainen pankkikeskeinen rahoitusmarkkina  ole yhtä joustava kuin hajautetumpi pääomamarkkinakeskeinen järjestelmä olisi kriisitilanteessa. Suomi on sitoutunut edistämään EU:n pääomamarkkinaunionin tavoitteita.

Epäneutraalin verotuksen aiheuttama listautumiskynnys ei tue kotimaista omistajuutta. Listautuminen mahdollistaa usein yrityksen kasvattamisen itsenäisenä yrityksenä, jolla on laaja kotimainen omistajapohja.

Listautumiseen liittyvä negatiivinen verokannustin saattaa tehdä yrityksen myymisen ulkomaiselle kilpailijalle tai pääomarahastolle houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin listautumisen ja kotimaassa pysymisen.

Mikäli osinkoverotusta uudistetaan, kaikkien pörssiyhtiöiden (ja FN-yhtiöiden) ja listaamattomien yhtiöiden jakamia osinkoja tulisi verottaa samalla tavalla ja poistaa nykyiset negatiiviset ohjausvaikutukset.

Vastuullista sijoittamista edistettävä

Tutkimusten perusteella yksityissijoittajista erityisesti nuoret ja naiset ovat kiinnostuneita vastuullisesta sijoittamisesta ja sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia sijoituskohteidensa suoriutumisesta eri vastuullisuusnäkökohdissa. Ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan huomioon ottaminen on olennainen osa vastuullista sijoittamista. Näitä kolmea kategoriaa kutsutaan ESG-kriteereiksi (environment, social, governance). Sijoittajat painottavat kestävyyskysymyksiä sijoituspäätöksiä tehdessä.

Kiinnostus sijoituskohteiden ESG-suoriutumista kohtaan koskee niin institutionaalisia sijoittajia kuin myös yksityissijoittajia. Sijoittajat pyrkivät myös yhä enemmän hallitsemaan sijoitusportfolioidensa ilmastoriskiä. Tämän tavoitteen kannalta on olennaista, että yhtiöiden raportoiman informaation perusteella sijoittajat pystyvät arvioimaan luotettavasti yhtiöiden resilienssiä ja markkinat pystyvät hinnoittelemaan sijoituskohteidensa ilmastoriskin oikein. Muuten pääomamarkkinat ovat alttiita tähän liittyvälle järjestelmäriskille.

 Monelle on tärkeää sekä vaurastuminen että vaikuttaminen, mutta sijoituspäätösten pohjaksi kaivataan vertailukelpoista, standardoitua, helposti saatavilla olevaa vastuullisuustietoa, jota nykyään ei ole riittävästi saatavilla. Lisäksi EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntökehikko on lisännyt merkittävästi rahoitusmarkkinatoimijoiden yritysten kestävyysinformaatioon kohdistuvaa tiedontarvetta.

Tulevat kestävään rahoitukseen ja vastuullisuuteen liittyvät lainsäädäntöhankkeet muovaavat koko pääomamarkkinoiden toimintaa. Tulevat lainsäädäntömuutokset tulevat toteutuessaan muovaamaan vahvasti myös yhtiöiden hallinnon (corporate governance) järjestämistä ja tuovat ESG-kysymykset vielä tiiviimmin yhtiöiden hallintoon. Tällä on odotettavissa erilaisia heijastevaikutuksia muun muassa yhtiökokouksissa tapahtuvaan osakkeenomistajavaikuttamiseen.

ESG-asioiden merkitys on viime vuosina korostunut erityisesti ilmastonmuutoksen takia, joten sääntelyn ja sijoittajien huomio on kiinnittynyt erityisesti sijoituskohteiden ja yhtiöiden ympäristökysymyksiin. Geopoliittiset muutokset ovat nostaneet sosiaaliset ja hallintoon liittyvät kysymykset niin sijoittajien kuin yhtiöiden toiminnan keskiöön. Vastuullinen sijoittaminen ja yleisemmin ESG-kysymykset tulevat tulevaisuudessa läpileikkaamaan vielä vahvemmin kaikkea arvopaperimarkkinoiden toimintaa ja niiden sääntelyä koskevia teemoja ja kysymyksiä.

Vastuullisuutta ja vastuullista sijoittamista koskevassa lainsäädännössä on kriittistä, että lainsäädäntö perustuu objektiiviselle tiedolle ja tukee aidosti niin sijoittajien sijoituspäätösten tekemistä, mutta myös helpottaa yhtiöiden siirtymää kohti kestävämpää liiketoimintaa.

Toiseksi on ensiarvoisen tärkeää, ettei ESG-kysymyksiin liittyvä sääntely vaikeuta listautumista. Esimerkiksi perinteisesti uudenlaisia raportointivelvollisuuksia on kohdistettu helpommin pörssiyhtiöihin kuin listaamattomiin suuryrityksiin. On olennaista, että vastuullisuuteen liittyvä sääntely kohdistetaan neutraalisti kaikkiin yrityksiin niiden liiketoiminnan luonteen tai kokoluokan perusteella, ei niiden markkinapaikan perusteella.

Artikkelia päivitetty 8.7.2022: päivitetty aktiivisten osakesäästötilien määrä.