Ruotsin malli vahvistaisi eläkejärjestelmää ja aktivoisi ihmisiä

Työeläkeyhtiöiden on uskallettava avata tapaa, joilla eläkesijoituksia tehdään. Ruotsin malli toisi koko järjestelmän lähemmäksi ihmistä, aktivoisi miettimään omaa tulevaisuuttaan ja lisäisi sijoitustuntemusta.

Blogi
23.6.2025
Lukuaika
3 min

Meneillään on tärkeä yhteiskunnallinen keskustelu eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Yksi ratkaisuvaihtoehto on niin sanottu Ruotsin malli, jossa henkilöllä on halutessaan mahdollisuus päättää osittain mihin hänen eläkemaksunsa sijoitetaan.

Miksi eläkejärjestelmää muutettiin Ruotsissa vuosituhannen vaihteessa? Väestön ikääntymisen vuoksi aiemman järjestelmän kestävyys kyseenalaistettiin. Haluttiin antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa omaan eläketurvaan. Rahastoeläke mahdollisti suuremman osakepainon ja siten pitkän aikavälin paremmat tuotot. Keskitetty digitaalinen järjestelmä mahdollisti rahastovalinnat käytännössä. Ruotsin uudistus oli osaa laajaa kompromissia, johon puolueet sitoutuivat.

Suomi on samankaltaisessa tilanteessa. EVA:n syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan erityisesti nuorten halukkuus paikata eläkejärjestelmää nostamalla eläkemaksuja on laskenut merkittävästi. Eläkeuudistuksessa suunnitteilla on uusi inflaatiovakauttaja, joka hillitsee eläkkeiden korotuksia. Lisäksi kaivataan parempia sijoitustuottoja, joita voidaan saada nostamalla osakepainoa. Kokonaisuuteen sopisi hyvin osan eläkevaroista antaminen eläkesäästäjien sijoituspäätösten alaisiksi. Naapurista kannattaa katsoa mallia.

Ruotsissa eläke jakautuu eri osiin. Noin 2,5 prosenttia henkilön vuosiansioista ohjataan rahastoeläkkeeseen. Tämä on osuus, jonka sijoittamisesta ihminen voi itse päättää. Jos ei tee valintaa, rahat sijoitetaan valtion hallinnoimaan AP7 Såfa -rahastoon.

Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Jari Sokka epäili (Talouselämä 15. kesäkuuta.) että työeläkesijoitusten kokonaistuotto tuskin paranisi sillä, että työntekijät ja yrittäjät sijoittaisivat eläkevaroja itse. Hänen mukaansa pienet sijoitukset merkitsevät suurempia kuluja. Ruotsissa nämä uhkakuvat eivät ole toteutuneet, päinvastoin: itse päätettävissä oleva rahastoeläkkeen osuus on kehittynyt suotuisasti ja rahastojen kulutaso on hyvin edullinen.

Ruotsin järjestelmä tarjoaa yhdistelmän valinnanvapautta, tuottoa ja turvallisuutta.

Ruotsalaiselle eläkesäästäjälle hyväksyttyjä rahastovaihtoehtoja on satoja. Suosituimpien osakerahastojen vuotuiset hallinnointipalkkiot vaihtelevat 0,00–0,07 prosentin välillä. AP7-rahaston varallisuus oli vuoden vaihteessa 1440 miljardia kruunua eli noin 130 miljardia euroa ja keskimääräinen vuosituotto noin 8,6 prosenttia.

Ruotsalaiset ovat yleisesti melko tyytyväisiä järjestelmäänsä, joka tarjoaa yhdistelmän valinnanvapautta, tuottoa ja turvallisuutta. Osa toivoisi enemmän tietoa ja helppoutta sijoituspäätöksentekoon. Eläkesäästäjät keskustelevat keskenään valinnoista ja opittua tietoa on helppo hyödyntää myös eläkejärjestelmän ulkopuolella tehtävissä omissa lisäsijoituksissa.

Ruotsissa eläkejärjestelmän valinnanvapaus on lisännyt talousosaamista ja edistänyt kansankapitalismia. Muutos ei romuttanut eläkejärjestelmää vaan päinvastoin vahvisti sitä. Eläkejärjestelmän kautta rahastosijoittajien määrä on kasvanut, kilpailu lisääntynyt ja rahastojen hallinnointipalkkiot ovat tämän seurauksena erittäin matalat. Osakemarkkinoille kohdistuvat rahastosijoitukset ovat nostaneet eläkesijoitusten tuottoja.

Toivon että Suomi olisi pian valmis seuraamaan Ruotsin viitoittamalla tiellä.

Teksti on alun perin julkaistu 22. kesäkuuta Talouselämä-lehden mielipidepalstalla.

Kirjoittajat

Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja, Pörssisäätiö ja Pörssitalo